Etymologiadata:imsm:haja

Sanatista

*haja

Vastineet:

mksm. *haja (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

*haja: hajallaan (Agr haijalla; yl.), -lleenzerstreut’, hajallinen, hajanainen, hajaantua, hajauta, hajota, hajottaa
~ ink hajjoissahajota’, hajoittā | ka hajallah, -ehhajallaan, levällään; hajalleen’, hajalline, hajanaine, hajota, hajottoa | ly hajotadakadottaa’ | ve hajeta (prs. hajedab) l. hajatakadota, eksyä’, (Ahlqv) hajottakadottaa’ | va hajallāhajallaan’, (Kukk) hajjōssamennä hajalle’ | viE hajomahajaantua, hajota’, hajovalahajallaan
? = lpE saajenidhhajaantua (porotokka)’ (lpLu hājēshajallaan oleva’, hājōn, N hājohajallaan’, Lu hadjit, N hagˈgjithajottaa’, hājotithajottaa; häiritä’ < sm) | votj še̮jruumis, raato, haaska’ | syrj šojid.; resu, rääsy; kelvoton, käytöstä heitettävä esine; kuolleena syntynyt lapsi’. Ks. myös haaska, hauska. On myös ajateltu, että haja- olisi < germ *sāja-, vrt. mn sirottaa, levittää; kylvää’, nr id. jne.
Lähdekirjallisuus:
  • VW 2 1876 130 (sm haja ~ ve hajotan)
  • Qvigstad 1881 Beiträge 80 (sm ~ lp hagˈgjit)
  • Anderson 1893 Wandl 229 (+ syrj)
  • Kalima 1910 SUST 29 140 (+ ? votj)
  • Wichmann Vir 1916 22 (+ vi votj, erheellisesti myös lpN sagje ’haaska’, joka ~ sm sija)
  • SKES 1955 49 (? + lp saajenidh)
  • Rédei 1982 NyK 84 224 (syrj votj erotettava haja sanasta)
  • Koivulehto 1986 CILT 38 288 (sm < germ)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Anderson 1893: 229 = ko šoj
Kalima 1910 SUST: 140 Tarkennus: ? = udm še̮j
SKES 1955: s.v. haja Tarkennus: ? = saaE saajenidh
EES 2012: s.v. hajuma - Vastaan perm sanat eivät sovi äänteellisesti
Germaanisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 1986 CILT: 288 ← luoteisgerm *sāja-, vrt. msk 'sirottaa, levittää, kylvää' (esitelmä 1982)
LÄGLOS I 1991: s.v. haja- Puolesta
NES 2004: s.v. hajota + Puolesta Agricolalla hajottaa myös merkityksessä 'kylvää'
EES 2012: s.v. hajuma Puolesta (? ~ saaE)

EVE:n sana-artikkeli

EVE:haja

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:haja