Etymologiadata:imsm:habën
*habën
Vastineet:
mksm. *habën (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
haven (us. murt.), rinn. hapene (VR 1644), hapena (Flor 1702) ’karva, hiuskarva; viikset; naava / Haar; Schnurrbart; Bartflechte (Pflanze)’
~ ka haven (mon. hapenet) ’viikset; parta; ylähuuli, yläleuka, nenänalusta; huulet, suu’ | ly haben, -ń ’haiven, utu-, partakarva’ | ve habin ’nenänalus’, habeń ’partahaiven’ | vi habe (g. habeme, murt. -ne), E haben, hapen ’parta’ | li aʾbbən(z), aʾbnəz ’partakarva’, aʾbbənd, aʾbnəd ’parta’. — Ka > lpKo ā´bben, ha´bben, Kld å̄bban, T ābn ’viikset; nenänalus’. Vrt. haiven.
~ ka haven (mon. hapenet) ’viikset; parta; ylähuuli, yläleuka, nenänalusta; huulet, suu’ | ly haben, -ń ’haiven, utu-, partakarva’ | ve habin ’nenänalus’, habeń ’partahaiven’ | vi habe (g. habeme, murt. -ne), E haben, hapen ’parta’ | li aʾbbən(z), aʾbnəz ’partakarva’, aʾbbənd, aʾbnəd ’parta’. — Ka > lpKo ā´bben, ha´bben, Kld å̄bban, T ābn ’viikset; nenänalus’. Vrt. haiven.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 109 (sm ~ vi)
- Ahlqvist Suomi 1857 95 (sm ~ vi)
- Wiedemann 1859 MélR 3 716 (+ li)
- J. Krohn 1872 Suomi 2:10 137 (+ ka)
- Setälä 1890–91 ÄH 308 (+ ve)
- T. I. Itkonen 1943 KV 22 50 (lpV < ka)
- SKES 1955 63 (+ ly)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hahmo 1990 CIFU VII: 212 | + | ← ba vrt. lt šapas ’olki; vihne, akana’ | Lt sana ~ šepti ’kasvaa karvaa’ ~ mia śipra, lat capillus ’hius, karva’ | |||
| Hahmo 1994: 85–8 | + | + | x | Puolesta | Edellyttää lähtökieleen samakantaista substantiivia merkityksessä ’parta’; ba sanue tulee merkityksen puolesta lähemmäs ims sanaa kuin ge sanue; pääte on joko lähtökielestä tai muitten -en-vartaloisten ims sanojen analogiaa | |
| Junttila 2015: 225-6 | - | - | Vastaan | Oletetulle n-johdokselle ei ole esitetty indoeurooppalaisia vastineita (kaksimorfeemisten sanojen vartalonvaihtelua edellyttävät rekonstruktiot ovat epävarmoja), ja suffiksinvaihdon malliksi itämerensuomen en-päätteinen nominityyppi on harvinainen | ||
| Vaba 2018 LU: 106 | + | Puolesta | Myös hammas, kaula, kiire, leuka, mokka, napa ja reisi ovat balttilaisperäistä ruumiinosasanastoa |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hahmo 1994: 85–8 | + | + | Vaihtoehtoisena ← kge *hawō > msk há ’iho, nahka’ | kge -w- → ksm -p- kuten sanassa arpi ym.; ge sanat ~ (ru no ta hud, isl húð, sa Haut ’iho’ <) kge *xūði < ie *(s)keu- ’peittää’; myös hipiä ja hius lainattu saman juuren ge johdoksista |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli