Etymologiadata:imsm:habën

*habën

Vastineet:

• Suomi: haven
• Karjala: haven
• Vepsä: habin
• Vatja:
• Pohjoisviro: habe
• Eteläviro: hapõń
• Liivi: a’bbõnz

mksm. *habën (P.K.)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen

Lähde, s.					Väite	Argumentit
Hahmo 1990 CIFU VII: 212			+		← ba vrt. lt šapas ’olki; vihne, akana’	Lt sana ~ šepti ’kasvaa karvaa’ ~ mia śipra, lat capillus ’hius, karva’
Hahmo 1994: 85–8	+	+	x		Puolesta	Edellyttää lähtökieleen samakantaista substantiivia merkityksessä ’parta’; ba sanue tulee merkityksen puolesta lähemmäs ims sanaa kuin ge sanue; pääte on joko lähtökielestä tai muitten -en-vartaloisten ims sanojen analogiaa
Junttila 2015: 225-6	-		-		Vastaan	Oletetulle n-johdokselle ei ole esitetty indoeurooppalaisia vastineita (kaksimorfeemisten sanojen vartalonvaihtelua edellyttävät rekonstruktiot ovat epävarmoja), ja suffiksinvaihdon malliksi itämeren­suomen en-päätteinen nominityyppi on harvinainen
Vaba 2018 LU: 106		+			Puolesta	Myös hammas, kaula, kiire, leuka, mokka, napa ja reisi ovat balttilaisperäistä ruumiinosasanastoa

Germaanisperäinen

Lähde, s.					Väite	Argumentit
Hahmo 1994: 85–8	+		+		Vaihtoehtoisena ← kge *hawō > msk há ’iho, nahka’	kge -w- → ksm -p- kuten sanassa arpi ym.; ge sanat ~ (ru no ta hud, isl húð, sa Haut ’iho’ <) kge *xūði < ie *(s)keu- ’peittää’; myös hipiä ja hius lainattu saman juuren ge johdoksista

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli