Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Hahmo 1990 CIFU VII: 212
|
|
|
+ |
|
← ba vrt. lt šapas ’olki; vihne, akana’
|
Lt sana ~ šepti ’kasvaa karvaa’ ~ mia śipra, lat capillus ’hius, karva’
|
| Hahmo 1994: 85–8
|
+ |
+ |
x |
|
Puolesta
|
Edellyttää lähtökieleen samakantaista substantiivia merkityksessä ’parta’; ba sanue tulee merkityksen puolesta lähemmäs ims sanaa kuin ge sanue; pääte on joko lähtökielestä tai muitten -en-vartaloisten ims sanojen analogiaa
|
| Junttila 2015: 225-6
|
- |
|
- |
|
Vastaan
|
Oletetulle n-johdokselle ei ole esitetty indoeurooppalaisia vastineita (kaksimorfeemisten sanojen vartalonvaihtelua edellyttävät rekonstruktiot ovat epävarmoja), ja suffiksinvaihdon malliksi itämerensuomen en-päätteinen nominityyppi on harvinainen
|
| Vaba 2018 LU: 106
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Myös hammas, kaula, kiire, leuka, mokka, napa ja reisi ovat balttilaisperäistä ruumiinosasanastoa
|
Germaanisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Hahmo 1994: 85–8
|
+ |
|
+ |
|
Vaihtoehtoisena ← kge *hawō > msk há ’iho, nahka’
|
kge -w- → ksm -p- kuten sanassa arpi ym.; ge sanat ~ (ru no ta hud, isl húð, sa Haut ’iho’ <) kge *xūði < ie *(s)keu- ’peittää’; myös hipiä ja hius lainattu saman juuren ge johdoksista
|
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli
