Etymologiadata:imsm:habën/th

From Sanat
Balttilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Hahmo 1990 CIFU VII: 212 + ← ba vrt. lt šapas ’olki; vihne, akana’ Lt sana ~ šepti ’kasvaa karvaa’ ~ mia śipra, lat capillus ’hius, karva’
Hahmo 1994: 85–8 + + x Puolesta Edellyttää lähtökieleen samakantaista substantiivia merkityksessä ’parta’; ba sanue tulee merkityksen puolesta lähemmäs ims sanaa kuin ge sanue; pääte on joko lähtökielestä tai muitten -en-vartaloisten ims sanojen analogiaa
Junttila 2015: 225-6 - - Vastaan Oletetulle n-johdokselle ei ole esitetty indoeurooppalaisia vastineita (kaksimorfeemisten sanojen vartalonvaihtelua edellyttävät rekonstruktiot ovat epävarmoja), ja suffiksinvaihdon malliksi itämeren­suomen en-päätteinen nominityyppi on harvinainen
Vaba 2018 LU: 106 + Puolesta Myös hammas, kaula, kiire, leuka, mokka, napa ja reisi ovat balttilaisperäistä ruumiinosasanastoa
Germaanisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Hahmo 1994: 85–8 + + Vaihtoehtoisena ← kge *hawō > msk ’iho, nahka’ kge -w- → ksm -p- kuten sanassa arpi ym.; ge sanat ~ (ru no ta hud, isl húð, sa Haut ’iho’ <) kge *xūði < ie *(s)keu- ’peittää’; myös hipiä ja hius lainattu saman juuren ge johdoksista

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli