Etymologiadata:imsm:hüü
*hüü
Vastineet:
mksm. *hüü (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hyy (ChrLencqv 1782; kansanr., nykymurt. hajat.) ’hyhmä, jää- t. lumisohjo, kuura / Eis-, Schneematsch, Reif’, hyytää (Flor 1702; laajalti murt.) ’jähmettää, jäätää’, hyytyä (Agr; yl.) ’jähmettyä, kovettua; maksoittua (veri)’, hyinen
~ ink hǖtüä, hǖtöjä ’hyytyä’ | ka hyy ’hyhmä, kuura, jääsohjo, jää’, hyyteä ’hyytää, jäätää’, hyine (etup. kansanr.) ’kylmä, hyytävä’ | ly hüudunu ’hyytynyt (esim. veri)’ | ve hüdädä ’hyytää, huurtaa’, hüududa, hüutta (prs. hüudab) ’hyytyä, jäähtyä’ | va ǖ, Kukk hǖ ’jääriite, hyyde’, ǖtüä, Kukk hǖt́śüä ’hyytyä’ | vi hüübida, murt. hüübüdä, hüübuda, hüüdüdä ’hyytyä, jähmettyä, maksoittua’ | ? li ǖlm ’lumisohjo, hyhmä’ (ka t. ve > ven júdat́ ’peittyä jäähän’).
~ ink hǖtüä, hǖtöjä ’hyytyä’ | ka hyy ’hyhmä, kuura, jääsohjo, jää’, hyyteä ’hyytää, jäätää’, hyine (etup. kansanr.) ’kylmä, hyytävä’ | ly hüudunu ’hyytynyt (esim. veri)’ | ve hüdädä ’hyytää, huurtaa’, hüududa, hüutta (prs. hüudab) ’hyytyä, jäähtyä’ | va ǖ, Kukk hǖ ’jääriite, hyyde’, ǖtüä, Kukk hǖt́śüä ’hyytyä’ | vi hüübida, murt. hüübüdä, hüübuda, hüüdüdä ’hyytyä, jähmettyä, maksoittua’ | ? li ǖlm ’lumisohjo, hyhmä’ (ka t. ve > ven júdat́ ’peittyä jäähän’).
Vanhat ims sanan yhdistelyt eräisiin etäsukukielten sanoihin samoin kuin mm. sm sanoihin sii ja hiiva eivät äänteellisesti eivätkä ositt. merk:nkään puolesta ole oikeaan osuneita. Epävarmaa vertailuainesta on esitetty myös alt kielistä.
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1856 WotGr 158 (sm ~ va)
- VW 1 1874 119–20 (+ vi hüübin, hüübuda)
- Wiklund 1896 SUST 10 316 (sm ~ lp suovve ’vetinen lumi’)
- Paasonen 1909 MdChr 136 (sm ~ md tšov, tšoŋg ’vaahto’)
- Kalima 1915 OLR 249 (+ ka ve; > ven)
- Saareste 1924 LVEM 279 (+ vi üüdida)
- Kettunen 1938 LivW 511 (+ ? li)
- E. Itkonen 1949–51 FUF 30 82 (sm ~ lp äänt. mahdoton)
- SKES 1955 94 (+ ly)
- Räsänen 1955 StO 18:3 32 (~ turk mong tung)
- EEW 1982–83 476–77
- UEW 1988 621 (md sana ei semantt. syistä sovi ims sanan vastineeksi)