Etymologiadata:imsm:häici²

From Sanat

*häici

Vastineet:

mksm. *häici < kksm. *šäjti (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

heisi (Gan 1786; murt. mon. heidet), heissi, höysi, hyösiheisimato; hento, rihmamainen kasvi, kasvin osa / Bandwurm; zarte, fadenartige Pflanze od. ein Teil derselben’, heisijuuririhmamainen, lankamainen juurisäie’, heisi-, höysi-, höimatolapamato
~ ka höytö(i)suolimato, erik. heisimato’, höi(mato) id. | ly heižmado, höud́iäińe, höud́ijäińe, höüdüöisuoli-, lapamato’ | ve heiže (mon. heišked), hīže id. | vi heie (g. heide), E häie (g. häie), häüeʾ (g. häüde) ’säie, kuitu, lanka’, (Wied) heiestada, heietadanykkiä, vetää tappuroita kuontalosta, purkaa nuoraa’. Ks. myös heisipuu ja heitiä.
Lähdekirjallisuus:
  • Toivonen 1920 NphM 21 120 (sm ~ vi)
  • Mägiste 1928 Demin 148 (+ au ve)
  • SKES 1955 65 (+ ly)
  • EEW 1982–83 314–15

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. Väite Argumentit
Setälä 1896 NyK: 26 396 = ers чевге, mkš čivge, ko жов udm шу ’heisipuun marja’
Wichmann 1909 FUF: 119 Tarkennus: tähän myös maL шарты ’heisipuun marja’
SEGV 1994: s.v. eďďittsämǟ Tarkennus: ⇐ kur *šew-; tähän myös sm murt. höisi, höysi, hyösi ym. Ksm w > j analogisesti ja -t- homonyymisen heisi-sanueen (← ba) vaikutusta
Germaanisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Koivulehto 1992 Vir: 201–6 x x < ksm *šajte ← kge *saiða- > msk seiðr ’side, köysi, vyö’, mysa seito ’köysi, nuora, paula’, seit ’ansa, paula’, seita ’soittimen kieli’, kysa seite ’köysi, nuora, ansa, paula,kahle, soittimen kieli’, sa Saite ’soittimen kieli’, meng sāda ’side, köysi, soittimen kieli, hevosen riimu’; tähän myös heisimato; heisipuu joko tähän t. ~ heisi ’kukka’ ← ba Lähtömuoto < ie *soi-to ~ soi-tā, kuten johdoksilla lt saitas ’(kanto)nuora, köysi, lehmän kytkyt yms.’, lv saite ~ saitis ’side; nuora; kahle’, lt sietas ’köysi, naru, nyöri’ ja ven сеть ’verkko’ ⇐ ie sei- ’sitoa’; alkuperäinen merkitys ’side’; substituutiosta ge s- → ksm š- ks. Koivulehto 1981 СФУ 162–4; ensi tavun -ai- > -ei- kuten lainoissa heisi ’kukka’ ja reisi ← ba; ksm sana mukautunut e-vartaloksi kuten tyypillisesti raskasensitavuisissa vanhoissa lainoissa (vrt. heisi ’kukka’); heisimadon motivaation paralleelina sa Saitenwurm ’jouhimato; murt. heisimato’; villaheiden nimeämismotivaatioksi sopisi ’rihmapuu’, sillä sen sitkeät ja taipuisat oksat soveltuvat siteiksi ja pauloiksi [tästä paralleeleja], mutta villaheisi ei luonnonvaraisena kasva Suomessa, joten lainausajankohtana ilmasto olisi oletettava nykyistä lämpimämmäksi
Kluge – Seebold 1995: s.v. Saite + Tarkennus (vaihtoehtoisena): vrt. myös mia sétu-h ’kahle, side’ Ie kantaverbi *seh- ~ *s(e)hei- [ks. tarkemmin juuren vaihtelusta], josta myös > myös heet ishija-, luv hishiya- mia syáti, sinati ’sitoa’
Balttilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Kluge – Seebold 1995: s.v. Saite + Vaihtoehtoisena ← ba, vrt. lt saitas ’(kanto)nuora, köysi, lehmän kytkyt yms.’, mksl сѣть ’verkko’ Lähtömuoto < ie *soi-to ~ soi-tā, kuten johdoksilla mia sétu-h ’kahle, side’, sa Saite ’soittimen kieli’ ⇐ ie *seh- ~ *s(e)hei- [ks. tarkemmin juuren vaihtelusta], josta myös > myös heet ishija-, luv hishiya- mia syáti, sinati ’sitoa’

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli

EVE:n sana-artikkeli

EVE:heisi2

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:häici²