Etymologiadata:imsm:hähnä
*hähnä
Vastineet:
mksm. *hähnä < kksm. *šäsnä < vksm. *śäśnä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hähnä (Lönnr 1874; paik. Uus), häähnä (Lönnr), hähni (paik. Uus) ’tikka, Picus (Lönnr:n mukaan kirjava tikka, Dendrocopos) / Specht’
~ viE (h)ähn ’kirjava tikka’ | li ēʾń(əz) id.
~ viE (h)ähn ’kirjava tikka’ | li ēʾń(əz) id.
= lp čaiˈhne ’tikka’ | tšer šištə | votj syrj śiź id. (Tähän sanueeseen aiemmin liitetty mdE šekšej, M šäkši ’(kirjava) tikka’ ei äänt. sovi tähän yhteyteen: sen vastineita voivat olla vi ähk ’närhi’ ja tšerI t́śekt́śem, tšektšem ’tikli’). — Dissimilaatioon viitaten on hähnä sanaan liitetty myös sm rähni (Flor 1702; Gan 1786 rinn. röhni, Lönnr lisäksi rähmi; ei murt.) ’vihreä tikka’, joka kuitenkin on mahd. metateesin tulosta sanasta närhi.
Lähdekirjallisuus:
- Wiklund 1894 LpChr 116 (sm ~ lp)
- Wiklund 1896 SUST 10 148–49 (+ md)
- Paasonen 1902–03 FUF 2 188 (+ vi tšer votj syrj)
- Paasonen 1903 s-laute 111 (? md)
- Äimä 1919 SUST 45 59 (+ vi rähn)
- Toivonen 1928 FUF 19 199 (+ li; ei md)
- Toivonen 1953 UAJ 25 174 (sm rähni jne. perustuvat ehkä dissimilaatioon; ims-perm *šäśnä, *śäšnä t. *šäćnä)
- SKES 1955 95
- E. Itkonen Vir 1966 275 (sm -hn- ilm. sananalkuisen h:n vaikutusta)
- Mäger 1967 ELinnunim 115–16 (Kettuseen viitaten vi rähn < närhi)
- M. Korhonen 1981 Johd 179 (sm ~ lp)
- UEW 1988 772
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Paasonen 1902–3 FUF: 188 | + | = saaL tjáj(h)nne, P čáihni, Ki čieš̜̄n̜, ma шиште, ko udm сизь 'tikka' | ||||
| SKES 1955: s.v. hähnä | Tarkennus: = saaU tjàihnee, L P, I čä(ä)šni, Ko čeäš̄nn, Ki, T čeaš̄na ~ čaš̜̄n̜e, ma pe; tähän myös vsm rähni ~ röhni 'kirjava tikka', vi rähn 'tikka' | |||||
| UEW 1988: s.v. śäšnä ~ šäćnä | x | Tarkennus: = saa ma pe < *śäšnä ~ šäćnä; tähän myös ims r-alkuiset | ims muodot selittyvät yhdensuuntaisesta, saa ja pe toisensuuntaisesta assimilaatiosta | |||
| Koponen 1998: 203 | + | Tarkennus: = saa ma pe < *šäćnä; samaa sikermää myös ims r-alkuiset | assimilaatiot > *šäšnä > ims ja > *ćäćnä > muut | |||
| EWTsch 2013: s.v. šište | + | Tarkennus: = saa, ma (< kma *šištз), pe < *śäšnä ~ šäćnä | kur *ä > ma i; kur *šn > ma št | |||
| Aikio 2015 SUSA: 64 | Tarkennus: = saa ma pe < *śäśnä |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| UED 2020: s.v. ćäćnä | x | = saaU tjàihnee, L tjáj(h)nne, P čáihni, I čä(ä)šni, Ko čeä´š̄nn, Ki ча̄шэнҍ, T čeaš̄na, čaš̜̄n̜e '(pohjan)tikka' (< ksaa *ćāśnē ~ *ćeaśnē), ma шиште (< kma *šištǝ), ko udm сизь 'tikka' (< kpe *śĭź) < kur *ćäćnä todnäk ← sbstr | ksm *s > *h sonoranttien edellä, vrt. ahnas, pahla; ksm *h- joko assimilaation *sähnä > *hähnä tai dissimilaation *säsnä > *šäsnä tulosta; [itäsaa epäsäännöllisestä vokaaliedustuksesta;] kur *ä > kpe *ĭ/*ś_ź; kur vartaloissa ei näytä olleen obstruentti+sonorantti-yhtymiä, eikä *-nA-johdinta tunneta, joten sana vaikuttaa lainaperäiseltä |