Etymologiadata:imsm:hähnä/th

Uralilainen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Paasonen 1902–3 FUF: 188	+				= saaL tjáj(h)nne, P čáihni, Ki čieš̜̄n̜, ma шиште, ko udm сизь 'tikka'
Paasonen 1918 SUST: 111	x				= saa, ?ers шекшата, ?mkš šäkši 'tikka', ma pe
SKES 1955: s.v. hähnä					Tarkennus: = saaU tjàihnee, L P, I čä(ä)šni, Ko čeäš̄nn, Ki, T čeaš̄na ~ čaš̜̄n̜e, ma pe; tähän myös vsm rähni ~ röhni 'kirjava tikka', vi rähn 'tikka'
UEW 1988: s.v. śäšnä ~ šäćnä	x				Tarkennus: = saa ma pe < *śäšnä ~ šäćnä; tähän myös ims r-alkuiset	ims muodot selittyvät yhdensuuntaisesta, saa ja pe toisensuuntaisesta assimilaatiosta
Koponen 1998: 203	+				Tarkennus: = saa ma pe < *šäćnä; samaa sikermää myös ims r-alkuiset	assimilaatiot > *šäšnä > ims ja > *ćäćnä > muut
EWTsch 2013: s.v. šište	+				Tarkennus: = saa, ma (< kma *šištз), pe < *śäšnä ~ šäćnä	kur *ä > ma i; kur *šn > ma št
Aikio 2015 SUSA: 64					Tarkennus: = saa ma pe < *śäśnä
Jakob 2023: 377	x				Tarkennus: = saa md ma < *śä(k)ćnä	Md -k- voi olla jälkisyntyinen, vrt. pähkinä = mkš päkšä, mutta vehnä ~ ers mkš viš

Tuntematonta substraattia

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
UED 2020: s.v. ćäćnä	x				= saaU tjàihnee, L tjáj(h)nne, P čáihni, I čä(ä)šni, Ko čeä´š̄nn, Ki ча̄шэнҍ, T čeaš̄na, čaš̜̄n̜e '(pohjan)tikka' (< ksaa *ćāśnē ~ *ćeaśnē), ma шиште (< kma *šištǝ), ko udm сизь 'tikka' (< kpe *śĭź) < kur *ćäćnä todnäk ← sbstr	ksm *s > *h sonoranttien edellä, vrt. ahnas, pahla; ksm *h- joko assimilaation *sähnä > *hähnä tai dissimilaation *säsnä > *šäsnä tulosta; [itäsaa epäsäännöllisestä vokaaliedustuksesta;] kur *ä > kpe *ĭ /*ś_ź; kur vartaloissa ei näytä olleen obstruentti+sonorantti-yhtymiä, eikä *-nA-johdinta tunneta, joten sana vaikuttaa lainaperäiseltä