Etymologiadata:imsm:hähkä
*hähkä
Vastineet:
mksm. *hähkä < kksm. *šäškä < vksm. *šäškä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
(Sanaa ei käsitellä Suomen sanojen alkuperä -teoksessa.)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Thomsen 1890: 223 | ← ba vrt. lt šẽškas lv sesks ’hilleri’ | |||||
| Liukkonen 1999: 49 107 | + | + | Puolesta | Turkiseläinten nimistä myös portimo on ← ba; lähtömuoto ⇐ lt šikti ’paskantaa’ | ||
| Junttila 2012 SUST 266: 268 | + | Puolesta | Balttilaisperäistä metsästyssanastoa ovat myös ansa, lahto, hirvi, tarvas ja vs kähr | |||
| Junttila 2015 UH 7: 14 28 31 | + | Vaihtoehtoisena (puoltoargumentein) | Lähtömuoto voi olla myös ⇐ lt šešti ‘vihoitella, moittia’ (Karaliūnas 1970: 209–10) t. ~ lv sekšķēt ‘likaantua’ (ME 1927–29). |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Wichmann 1911 FUF: 253 | x | Ma myös → tšuv шашкă, tat şäşke ’vesikko’ ellei laina ole kulkeutunut toiseen suuntaan | ||||
| Toivonen 1933 FUF: 98 | + | Tarkennus: ims ma = selk tööte, töut, kam ća’ ’saukko’ | ||||
| Kiparsky 1949 Vir: 66 | + | Puolesta | Vesikko elää laajalti Euroopan-puoleisella Venäjällä, mutta on lännempänä hyvin harvinainen, mikä sopisi hyvin yhteen sanan uralilaisuuden kanssa | |||
| Junttila 2015: 238 | - | Vaihtoehtoisena (vasta-argumentein) | Ma шашке ei sovi vastineeksi, mikäli se (Hyllested 2014: 203–7) ~ шешке ’käly, miniä’ ⇐ шӱжар ’pikkusisko’ < *sVs-; periaatteessa lt šeškas lv sesks ’hilleri’ voisi olla ← ksm, mutta muita ksm lainoja ei balttilaiskielistä ole pitkällisistä etsinnöistä huolimatta löytynyt |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Junttila 2015: 238 | + | Vaihtoehtoisena sgr ba ← sbstr | Samasta lähteestä kataja, lt kadagys id.? |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli