Etymologiadata:imsm:hähkä/th

Sanatista
Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Thomsen 1890: 223 ← ba vrt. lt šẽškas lv sesks ’hilleri’
Liukkonen 1999: 49 107 + + Puolesta Turkiseläinten nimistä myös portimo on ← ba; lähtömuoto ⇐ lt šikti ’paskantaa’
Junttila 2012 SUST 266: 268 + Puolesta Balttilaisperäistä metsästyssanastoa ovat myös ansa, lahto, hirvi, tarvas ja vs kähr
Junttila 2015 UH 7: 14 28 31 + Vaihtoehtoisena (puoltoargumentein) Lähtömuoto voi olla myös ⇐ lt šešti ‘vihoitella, moittia’ (Karaliūnas 1970: 209–10) t. ~ lv sekšķēt ‘likaantua’ (ME 1927–29).
Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Wichmann 1911 FUF: 253 x Ma myös → tšuv шашкă, tat şäşke ’vesikko’ ellei laina ole kulkeutunut toiseen suuntaan
Toivonen 1933 FUF: 98 + Tarkennus: ims ma = selk tööte, töut, kam ća’ ’saukko’
Kiparsky 1949 Vir: 66 + Puolesta Vesikko elää laajalti Euroopan-puoleisella Venäjällä, mutta on lännempänä hyvin harvinainen, mikä sopisi hyvin yhteen sanan uralilaisuuden kanssa
Junttila 2015: 238 - Vaihtoehtoisena (vasta-argumentein) Ma шашке ei sovi vastineeksi, mikäli se (Hyllested 2014: 203–7) ~ шешке ’käly, miniä’ ⇐ шӱжар ’pikkusisko’ < *sVs-; periaatteessa lt šeškas lv sesks ’hilleri’ voisi olla ← ksm, mutta muita ksm lainoja ei balttilaiskielistä ole pitkällisistä etsinnöistä huolimatta löytynyt
Tuntematonta substraattia
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Junttila 2015: 238 + Vaihtoehtoisena sgr ba ← sbstr Samasta lähteestä kataja, lt kadagys id.?

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli