Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Thomsen 1890: 223
|
|
|
|
|
← ba vrt. lt šẽškas lv sesks ’hilleri’
|
|
| Liukkonen 1999: 49 107
|
|
+ |
+ |
|
Puolesta
|
Turkiseläinten nimistä myös portimo on ← ba; lähtömuoto ⇐ lt šikti ’paskantaa’
|
| Junttila 2012 SUST 266: 268
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Balttilaisperäistä metsästyssanastoa ovat myös ansa, lahto, hirvi, tarvas ja vs kähr
|
| Junttila 2015 UH 7: 14 28 31
|
|
|
+ |
|
Vaihtoehtoisena (puoltoargumentein)
|
Lähtömuoto voi olla myös ⇐ lt šešti ‘vihoitella, moittia’ (Karaliūnas 1970: 209–10) t. ~ lv sekšķēt ‘likaantua’ (ME 1927–29).
|
Uralilainen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Wichmann 1911 FUF: 253
|
|
|
|
x
|
Ma myös → tšuv шашкă, tat şäşke ’vesikko’ ellei laina ole kulkeutunut toiseen suuntaan
|
|
| Toivonen 1933 FUF: 98
|
|
|
|
+
|
Tarkennus: ims ma = selk tööte, töut, kam ća’ ’saukko’
|
|
| Kiparsky 1949 Vir: 66
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Vesikko elää laajalti Euroopan-puoleisella Venäjällä, mutta on lännempänä hyvin harvinainen, mikä sopisi hyvin yhteen sanan uralilaisuuden kanssa
|
| Junttila 2015: 238
|
- |
|
|
|
Vaihtoehtoisena (vasta-argumentein)
|
Ma шашке ei sovi vastineeksi, mikäli se (Hyllested 2014: 203–7) ~ шешке ’käly, miniä’ ⇐ шӱжар ’pikkusisko’ < *sVs-; periaatteessa lt šeškas lv sesks ’hilleri’ voisi olla ← ksm, mutta muita ksm lainoja ei balttilaiskielistä ole pitkällisistä etsinnöistä huolimatta löytynyt
|
Tuntematonta substraattia
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Junttila 2015: 238
|
|
|
+ |
|
Vaihtoehtoisena sgr ba ← sbstr
|
Samasta lähteestä kataja, lt kadagys id.?
|
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli
