Etymologiadata:imsm:hähkä/KBL

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*HÄHKÄ > ka heähkä, ve hähk s.

A vesikko, Mustela lutreola

Merkitysten levikki
a A A A

Balttilaislainaetymologia

< kksm *šäškä

← kba *śeśkas > lt šẽškas 1 hilleri, Mustela putorius; 2 haiseva ihminen; 3 riidanhaastaja; 4 pelkuri; 5 hääseremonian osallistuja; 6 omilta varastettu esine; 8 naisen sukupuolielin; lv sęsks 1 hilleri; 2 taskuvaras

Etymologiaa esittää Thomsen 1890: 223. Liukkosen 1999: 49 mukaan ba lähtömuoto on johdos lt verbistä šìk|ti: -a: -o ’paskantaa’ (alun perin Būga 1922: 290), Junttila 2015b: 28 lisää sille vaihtoehtoisina selityksinä ⇐ lt šešti ‘vihoitella, moittia’ (Karaliūnas 1970: 209–10) ja ~ lv sekšķêt ‘likaantua’ (ME 1927–29).

Muut selitykset

1. ba ← ims = ma шашке ’vesikko, tuhkuri’ (→ tšuv шашкă, tat şäşke ’vesikko’), selk tööte, töut, kam ćaʿ ’saukko’.

Marin vastinetta ja ba sanan mahdollista ims lähtöä esittää Wichmann 1911: 253, joka samassa yhteydessä kumoaa ba sanalle tuolloin kannatetun ie selityksen. Toivonen 1933: 98 esittää mahdollisia vastineita samojedista asti. Kiparsky 1949: 66 lisää, että vesikko elää laajalti Euroopan-puoleisella Venäjällä, mutta on lännempänä hyvin harvinainen, mikä sopisi hyvin yhteen sanan uralilaisuuden kanssa.

Junttila 2015c: 238 huomauttaa Hyllestedin 2014: 203–7 perustelevan semanttisesti ma s:n шашке yhteyttä s:iin шешке ’käly, miniä’, joka s:n шӱжар ’pikkusisko’ johdoksena palautuu *sVs-alkuiseksi eikä siis sovi s:n *hähkä vastineeksi. Ehdotettua lainasuuntaa Junttila ei pidä todennäköisenä, koska muitakaan ksm lainoja ei balttilaiskielistä ole pitkällisistä etsinnöistä huolimatta löytynyt.

2. Junttila 2015b: 28–31 ehdottaa ims ja ba sanoille yhteistä substraattilähdettä, johon voisi yhdistää myös esimerkiksi s:n *kataga ja siihen liitetyn ba sanueen.

Päätelmät

Sekä ma шашке että baI sanue sopivat täysin ims s:n merkitykseen. Samojedin sanue poikkeaa merkitykseltään niistä, eikä muilla h-alkuisilla ims sanoilla ole samojedissa asti vastineita, joten se on erotettava yhteydestä. Marin sanakaan ei vokaaliltaan vastaa ksm *šäškä- tai edes *šaška-muotoa. Niitä ei siis voi palauttaa yhteiseen kantamuotoon.

Lt v:ä šešti ei LKŽ tunne. Lv sekšêt ~ sekšķêt liittyy lt v:iin šikti ⇐ kba *śek- ’paskantaa’, mutta uskottavaa johdossuhdetta sen ja s:n šeškas välille ei löydy (^AlEW). Auki jää vain mahdollisuus, että kantasuomi, kantamari ja itäbaltti ovat kukin tahollaan saaneet sanan jostakin sittemmin kadonneesta kielestä.

Ei ksm ← ba, vaan tuntematonta yhteistä lähtöä.

Murteet merkitysten levikkikartalla
Lo Ep Pp Sa Kk Vie Ek Au ly ve
ink
S L K I R va
li M T V