Etymologiadata:imsm:corisë-
*corisë-
Vastineet:
- Suomi: sorista
- Karjala: sorissa
- Vepsä: x
- Vatja: šorisa
- Pohjoisviro: sorisema
- Eteläviro: tsorisõma
- Liivi:
mksm. *corisë- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
sorista (Gan 1787; eri tahoilla murt.) ’porista, lorista; puhua vuolaasti t. sekavasti; säristä, rätistä, ratista; surista / brodeln, rieseln; eifrig, durcheinander reden; knistern, knattern, rasseln; summen’, sorina (Martti n. 1580) ’soriseva ääni, porina, hälinä’, sorahtaa (eri tahoilla etup. länsimurt.) ’sointua r-virheisenä, sora-r:nä; puhua sorakielisesti; karahtaa’, sorottaa (Kal) ’juosta valtoimenaan (veri)’, yhd. sora-, sorokieli(nen)
~ ink tšorissa ’lorista (vesi)’ | ka sorie ’sataa kaatamalla; lorista, lotista; porista’, sorissa ’lorista, solista, liristä; soida, helistä’, tšorissa ’id., kalkattaa; herua’, sorahtoa ’sorahtaa, särähtää; kurahtaa’, (sm >) sorakieline ’ärrävikainen, sorakielinen’ | ly tšorista ’liristä’ | veE šorotada ’solisuttaa, porisuttaa, lorottaa’ | va šorisa ’kohista, humista; virrata, solista’ | vi sorida, sorada ’solista, lorista, liristä; jaaritella, lörpötellä, juoruta’, soriseda ’solista, pulpattaa’, sorin ’lorina’, sori, sõri (murt.) ’lörpöttelijä’.
~ ink tšorissa ’lorista (vesi)’ | ka sorie ’sataa kaatamalla; lorista, lotista; porista’, sorissa ’lorista, solista, liristä; soida, helistä’, tšorissa ’id., kalkattaa; herua’, sorahtoa ’sorahtaa, särähtää; kurahtaa’, (sm >) sorakieline ’ärrävikainen, sorakielinen’ | ly tšorista ’liristä’ | veE šorotada ’solisuttaa, porisuttaa, lorottaa’ | va šorisa ’kohista, humista; virrata, solista’ | vi sorida, sorada ’solista, lorista, liristä; jaaritella, lörpötellä, juoruta’, soriseda ’solista, pulpattaa’, sorin ’lorina’, sori, sõri (murt.) ’lörpöttelijä’.
Deskr.-onomat. sanoja, mahd. ainakin ositt. samaa alkuperää kuin vogE t́śork-, I śorγ-, L śurr-, P śurγ- id. | ostjI t́orəγ-, E t́ărə-, P śări- ’juosta (vesi), lorista’ | unk csurog, csorog id. || samJr śurmpā- ’juosta’ | Jn simī (pret.) id. | slk sormba- ’tippua, vuotaa’ | Km šɯr- ’juosta’. — Samaa lähtöä voi olla myös sora1 (ks. tätä), mikäli tämä on omaperäinen. Jos taas tämän merk. on aikaisemmin ollut ’hirssi’, silloin tässä main. sanat ovat todennäk. osaltaan vaikuttaneet sora1 sanan merk:n muuttumiseen. Ko. sanojen ja pore, porista (ks. näitä) sanueen kontam:oita lienevät sore (paik. KaakkSm Länsip) ’kupla, pore veden pinnalla’, soro (melko laajalti Karj Savo Kain), soronen (paik. Savo PKarj) id.
Lähdekirjallisuus:
- Juslenius 1745 SSC 350 (sorakieli ← sora1)
- Ganander 1787 NFL 3 66a (sm ~ vi)
- Wiklund 1896 SUST 10 216 (~ lp)
- Wichmann 1911–12 FUF 11 283 (+ ka), 288 (~ vog ostj unk sam)
- Tunkelo 1946 VeKÄH 231 (+ ve)
- SKES 1969 1077–78 (s.v. sorata; + ly va; sanat muistuttavat esitettyjä lp vog ostj unk sanoja sattumalta; sore jne. mahd. samaa alkuperää)
- EEW 1982–83 2876–77
- UEW 1988 40 (? ~ vog ostj unk sam)
- EWUng 1993 227 (samoin)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Etymologiadata:imsm:corisë-/th