Etymologiadata:imsm:porisë-
*porisë-
Vastineet:
- Suomi: porista
- Karjala: porissa
- Vepsä:
- Vatja: bõrisa
- Pohjoisviro: porisema
- Eteläviro: porisõma
- Liivi: bõrīkšõ
mksm. *porisë- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
porista (HAchrenius 1775; yl. et. I- ja PSm) ’poreilla, kuplia, kiehua; sorista, jutella; ropista / blubbern, brodeln; murmeln, plaudern; prasseln’, (veden, puheen) porina, porahtaa (Salamnius 1690) ’rämähtää, räsähtää halki; parahtaa’, porottaa ’sataa ropista; puhua kovalla äänellä’, tähän ilm. myös porokello (etup. Loun- ja KaakkSm Häme) ’iso aisakello; kulkunen, pieni kimeä-ääninen kello; kellorämä’
~ ka porissa ’porista, lorista (vesi); puhua parpattaa’, porahtoa ’alkaa porista; polskahtaa, posahtaa, poksahtaa’, porokello ’(aisa)kello; puhelias ihminen’ | ly porokel (mon. -kellod) ’aisakello’ | va be̮risa ’surista (kärpänen)’ | vi põriseda ’päristä’ | li borātə ’jyristä’.
~ ka porissa ’porista, lorista (vesi); puhua parpattaa’, porahtoa ’alkaa porista; polskahtaa, posahtaa, poksahtaa’, porokello ’(aisa)kello; puhelias ihminen’ | ly porokel (mon. -kellod) ’aisakello’ | va be̮risa ’surista (kärpänen)’ | vi põriseda ’päristä’ | li borātə ’jyristä’.
Onomat. sanoja, joiden yhteyteen kuuluu myös pore, ks. tätä. Samanlaisia on myös etäisemmissä sukukielissä, eikä niiden (tai osan niistä) kuuluminen alkuaankin samaan yhteyteen ole mahdotonta (mdE purams ’kuohua (vesi)’, votj bi̮re̮kti̮ni̮ ’kiehua, poreilla’, syrj bi̮re̮d ’jään päälle nousut vesi’, unk forr ’kiehua’).
Lähdekirjallisuus:
- Fábián 1861 MNyszet 6 38 (sm ~ unk)
- Budenz 1867 NyK 6 462 (+ vi)
- Wichmann 1911–12 FUF 11 228 (+ md votj syrj)
- Hakulinen 1933 StF 1:2 165 (+ ka)
- Kettunen 1938 LivW 26 (+ li)
- SKES 1962 602–03 (s.v. porata1; + ly va; onomat.; ei vertauksia etäsukukieliin)
- MSzFE 1967 215 (unk ? ~ sm vi md votj syrj sam)
Etymologiadata:imsm:porisë-/th