Etymologiadata:imsm:coppi

*coppi

Vastineet:

• Suomi: soppi
• Karjala: soppi
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: sopp
• Eteläviro: tsopp
• Liivi:

mksm. *coppi < kksm. *coppi < vksm. *ćoppǝ̑ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

soppi (GJCalamnius 1734) ’nurkka(us), perukka (etup. itämurt. ja ymp.); uunin nurkka, uunin ja seinän välinen nurkkaus (et. savmurt.) / Ecke, Winkel, Ende; Ofenwinkel, Winkel zwischen Ofen und Wand’, sopukka (melko yl.) ’soppi; ahdas paikka, loukko’, soppelo (paik. hämmurt.) ’id.; ahdas t. pieni huone’
~ ka soppi ’(uunin puoleinen pirtin perä)nurkka, kulma; pirtin ikoninurkka’ | vi sopp ’soppi, nurkka, perukka; lahti’ (sm ja ka > lpIn soppa (Ko Kld) ’(kodan, tuvan) sisänurkka’)

= mdE śopoms, M śopə̑ms ’piilottaa, salata; (M myös) kavaltaa (rahaa)’.

Lähdekirjallisuus:

• VW 2 1876 68 (sm ~ vi md)
• T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 46 (lp ? < sm)
• Rikkonen Vir 1935 246 (+ ka)
• T. I. Itkonen 1943 KV 22 51 (lpKo < ka)
• Qvigstad 1944 LpSted 64 (lpIn < sm)
• SKES 1969 1075
• E. Itkonen 1976 JuhlakSinor 297–98 (sm ~ md)

[soppi Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:soppi

Keskustelu

Ims. sanan säännöllinen vastine olisi koltansaamen čuõp'p ‘soppi (veneen kokassa)’ (< kantasaam. *ćuoppe̮ < *ćoppi), mutta en tiedä, onko tätä rinnastusta esitetty missään lähteessä. Tässä yhteydessä mainittu mordvan verbi taas ei ole säännöllinen vastine, koska mordvassa odottaisi äännekehitystä *o > *u. --Ante Aikio (keskustelu) 13. marraskuuta 2022 kello 22.13 (EET)

Jatkopohdintaa: Sikäli kun mordvan vastine viittaisi asuun *ćuppə, muodoltaan lähelle tulee myös sanapesue *suppa > suppea, suppu jne. jolla on esitettyjä vastineita saamen lisäksi (YSaS *ćuppe̮ 'lakki, kärki') vielä idempänäkin (UEW *ćuppa 'kapea' : *ćuppɜ 'kärki', joiden rajanveto on kuitenkin hankalan näköistä). Merkityksen kannalta mordvan sanue näyttää sen sijaan kyllä olevan lähimpänä juuri ims. soppea.

Vielä muita merkitykseltään ja muodoltaan läheisiä sanueita ovat mm. *loppi ja UEW:n *ćukkɜ 'kärki, mäki'. Muodollisesti voisi ehdottaa esim. että "*ćuppV" on alkujaan kontaminaatio *śoppə × *ćukkɜ, jos edellinen olisi tarpeeksi vanha. Vaikea kuitenkaan sanoa. Monia hyvin samantapaisia sanoja löytyy muualtakin. Eräs mielenkiintoinen artikkeli on Leschber 2016: On the stratification of substratum languages (Etymology and the European Lexicon = IGGS:n vuosikokouksen 2012 toimitukset), joka esittää rykelmän johon kuuluu UEW:n '*ćukkɜ sekä eteläslaavin *čūkŭ (*čukъ) 'vuorenhuippu / jyrkkä vuori', ja laajemmin monia k-alkuisia muotoja, mm. kantaslaavin *kūkā (*kuka) 'koukku', romanian cúcă 'mäki', korsikan kukkulu 'vuorenhuippu', baskin kukil 'huippu', sm. kokko ja kukkura (!), lezgin kʼukʼ 'kärki'… Näyttää sen sijaan rohkealta olettaa että tässä olisi mikään kaikenkattava etymologinen yhteys, substraattinen tai nostraattinen. Pikemmin lähtisin siitä, että {č, k} + {o, u} + {k, p} on luonnollisella tavalla symbolinen kapeisiin tai teräviin asioihin liittyvä fonesteemi. Jos näin on, niin mainittujen uralilaistenkin sanueiden etymologinen paikkansapitävyys menee epävarmaksi. --J. Pystynen (lähetä viesti) 14. marraskuuta 2022 kello 17.30 (EET)