Etymologiadata:imsm:suppa
*suppa
Vastineet:
mksm. *suppa < kksm. *suppa < vksm. *śuppa (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
suppea (Gan 1787; eri tahoilla etup. itämurt.) ’ahdas, kapea / eng, schmal; begrenzt; knapp, kurz’, supakka (paik. Laat- ja PKarj) id., supistaa (Gan; melko yl.), supistua, supistus; supeta (: suppenee; paik. murt.) ’supistua’, suppilo (Flor 1683), ks. erikseen suppu1
~ ka (harv.) suppie ’suppea, ahdas’
~ ka (harv.) suppie ’suppea, ahdas’
? = lpN čopˈpe ’vällyjen alapäässä jalkoja varten oleva pussi’ (vastaisi kantasanaa suppa, josta sm:ssa joitakin hajanaisia murretietoja), Lu tjuhppa (E U In Ko Kld T) ’huippu, kärki (Lu); naisen lakki (E U); vällyjen jalkapussi; säkin t. nuotan perä jne. (In Ko Kld T)’ | votj śupeg ’ahdas, kapea; laiha, kuiva’ | syrj śopi̮d ’ahdas, tiivis’ | unk szupojkó ’suippo, jyrkästi kapeneva; kutistunut, pieni, kuiva’. Sana vaikuttaa äänt. motivoidulta. Vrt. myös suippo.
Lähdekirjallisuus:
- MUSz 1873–81 317 (sm ~ unk)
- Wiklund 1896 SUST 10 273 (sm suppu ~ lpN čoppe)
- Paasonen 1903 s-laute 104 (+ votj syrj)
- Äimä 1930 Suomi 5:10 408 (+ ka)
- SKES 1969 1124 (suppa, suppea ~ ka lp; vrt. myös votj syrj unk, jotka voivat olla erillisiä deskr. sanoja)
- MSzFE 1978 601
- UEW 1988 44
- EWUng 1995 1460–61 (unk ? ~ sm lp votj syrj)