Etymologiadata:imsm:ciivo

*ciivo

Vastineet:

• Suomi: siivo
• Karjala: siivo
• Vepsä:
• Vatja: siivo
• Pohjoisviro: siivas⇐
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *ciivo < kksm. *tijwo < vksm. *tïjwa-w (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

siivo (Salamnius 1690; harv. VarsSm, yl. muualla) ’siisteys, järjestys, kunto; likaisuus, sotku, epäjärjestys; sävyisä, hyvätapainen, kunnollinen / Sauberkeit, Ordnung; Unsauberkeit, Unordnung; ruhig, anständig, ordentlich’, murt. myös ’siivous, nuhteettomuus (As 1664); siisti, puhdas; (huono) keli’, siivota (1669) murt. myös ’perata’, siivoton, siivollinen (Raam 1642; EPohjanm ja ymp., paik. KaakkSm) ’siisti; sävyisä; kunnollinen’, siivokas ’kunnollinen, siisti (kaakkmurt.); siivoton, epäsiisti (paik. savmurt.)’
~ ink sīvo ’siivo; puhdistus’, sīvota, sīvollīn ’kunnollinen’ | ka siivo ’järjestys, kunto; selvyys; keli; siisti, hyvätapainen’, siivota ’puhdistaa, siivota; perata’, siivotoin ’siivoton’ | (? sm >) vi siivus ’siisti, puhdas, siivo’, siivutu ’siivoton, epäsiisti’ (sm > lpN siiˈvo (Lu In Ko) ’keli; (In myös) epäjärjestys, sotku; (yhd:ojen alkuosana:) siivo, kunnollinen’).

= lp divvot ’korjata’.

Lähdekirjallisuus:

• Ahrens 1843 GrEhstn 127 (vi siivus < sm)
• VW 2 1876 105 (~ siviä, sievä)
• T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 53 (lpN siiˈvo < sm)
• SKES 1969 1021 (+ ka; lpIn Ko < sm)
• Rédei 1974 NyK 76 367 (sm siveä, siivo ~ ostj)
• UEW 1988 481–82
• Sammallahti 1999 Poluilla 74 (+ lp divvot)

[siivo Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:siivo

Keskustelu

Viron vastine

YSuS:ssa ja EES:ssa on vastineena siivas, SSA:ssa sen sijaan siivus, ja murresanakirjoista löytyy vain jälkimmäinen asu. Onko suhteesta siivas ~ siivus jotain tarkempaa tietoa?

SSA:ssa myös esitetään mahdollisena jo vanhastaan esitetty selitys, että siivus olisi suomalainen lainasana. Levikki on varsin pohjoinen (tai koillinen), mikä sopisi suomalaislainalle kyllä. Vastine on tietysti myös vatjassa (jota SSA ei muuten mainitse), joten siinä valossa ei pelkkä pohjoiseen itämerensuomeen rajoittuva sana välttämättä ole kyseessä (vaikka viron vastine selittyisi lainaksi). --Sampsa Holopainen (keskustelu) 26. tammikuuta 2021 kello 23.13 (EET)

Kovin paljon tarkempaa tietoa ei nyt ole, mutta vaikuttaa siltä, että siivas on viron nyky-yleiskielessä tunnetumpi muoto ja siksi otettu EES:ään hakusanaksi (siivas on Eesti keele seletavassa sõnaraamatussa päähakusanana, johon siivus-sanan merkityksenselite viittaa; lisäksi näistä vain siivas löytyy Viro-suomi-sanakirjasta, johon hakusanat on valittu frekvenssin perusteella). Koska siivas-muodolla ei näytä olevan suoraa murre- eikä lainataustaa, ja esim. Huno Rätsep (Sõnasõel 3, 1975; uudestaan Sõnaloo raamat, 2002) mainitsee vain siivus-sanan (J. Aavikin murteista suomen vaikutuksella käyttöön ottamana), niin veikkaisin, että siivas on yleiskielessä 1900-luvulla syntynyt variantti, johon on vaikuttanut paitsi adjektiivisuffiksin -as yleisyys myös äänteellisesti läheisen siiras-sanan muoto ja myös merkitys. --Juha Kuokkala (keskustelu) 27. tammikuuta 2021 kello 00.12 (EET)

Rinnakkaisuuksia

Epäilisin tämän sanueen liittyvän jollakin tavalla sanueisiin siveä ~ sievä ja ehkä jopa *hüvä < ? *šiwä. Ei tosin välttämättä samaa alkuperää olevina, saamen vastine tuntuisi viittaavan pikemmin aiemmin kapeampaan merkitykseen joka on sittemmin laajentunut näiden äänteellisesti läheisten sanojen vaikutuksesta. — SSA:n mukaan Rédei onkin jo joskus 70-luvulla kommentoinut enintä osaa samasta rykelmästä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 24. helmikuuta 2021 kello 04.43 (EET)