Etymologiadata:imsm:ahvën

From Sanat

*ahvën

Vastineet:

mksm. *ahvën < kksm. *ašwëni < vksm. *ašŋǝ̑nǝ̑ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:ahvën/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Thomsen 1890 147 - tuskin ← ba *aš-ven vrt. lt ašerỹs, ešerỹs, lv asars, asers id. Vain ba juuri - (< 'terävä') muistuttaa ims sanan alkuosaa, mutta -ven jää selittämättä
Liukkonen 1999 16–8 106 + + + Tarkennus: ← ba *ašmēn ~ *ašmenā ~ *ašmeńā ~ *ašmenē, vrt. lt ašmuõ 'kärki, terä', Ašmenà (joennimi) Vaihtelu -m- ~ -v- esiintyy myös sanoissa portimo (← ba *sporteiva), käämi ~ käävi, liemen ~ lieven ja usma ~ usva; -v-n voi selittää myös vaikutus sanasta ge *ahvō 'vesi'; saa vuoskku 'ahven' < *vōsŋōn ei kuulu tähän, sillä vastaavuutta ims -v-/-m- ~ saa -ŋ- esiintyy vain vokaalien välisessä asemassa, ja ksaa muoto tulee ehkä rekonstruoida *vōskōń [ks. tarkemmin]; ba *ašmenā merkinnyt 'terävää t. teräväosaista', joka sopii hyvin ahvenen motivaatioksi; lähtömuoto ⇐ ie *aḱ- 'terävä', ja sen kentum-varianttina on lt akmuõ 'kivi'; samasta vartalosta johtuvat myös ahvenen nimitykset lt ašerys, lv asaris, kysa ag ja ru abborre, ehkä myös ven окунь
Junttila 2012 SUST 270 - Vastaan Ba lähtömuoto ei äänteellisesti sovi yhteen saamen vastineen vuoskku id. kanssa
Germaanisperäinen
Mikkola 1894 29 - = saa vuoskku id.; ? ← ge *ahwō- [> go ahva 'vesi', msk á, ru å 'joki']; ei ← sl
Hahmo 1994 60–5 + - Vastaan ims-saa sana sopisi äänteellisesti ge lainaksi, mutta merkitysyhteys ei käy järkeen, sillä kaikki kalat liittyvät veteen yhtä lailla
Tuntematonta substraattia
Ariste 1981 16 ← sbstr
Slaavilaisperäinen
Viitso 1982 Sympos 78 ← ksl *okonĭ [lue: *akani] 'ahven', vrt. ven ukr окунь ym. sl id.
Mäkelä 1982 Vir 417 - - Vastaan (Itkonen T) sl -kw- ei → ims -hv-; sanan vastine saamessa osoittaa sen varhaiskantasuomalaiseksi eli slaavilaiskontakteja vanhemmaksi
Hahmo 1994 60–5 - + Vastaan (puoltoargumentti) Slaavilaiskontaktit saattoivat alkaa jo vksm:n aikana, mutta ongelmaksi jää äännesuhde
Länsiuralilainen
Mäkelä 1982 Vir 471 + (Itkonen T) = saaT vi̮ȇzvan id. < vksm -šv- -sk- muualla saamessa sekundaari
Hahmo 1994 60–5 372 b Tarkennus: = (Lehtiranta) ksaa *vōsŋōn; < vksm *ašŋen (tuskin *ačŋen); ei varmaa etymologiaa Vksm. muutoksen -ŋ- > -v- ovat käyneet läpi myös povi, sauva ja aivo (ks. tarkemmin); ainoa vaihtoehto vksm -šŋ-lle olisi -čŋ-, mutta ainuttakaan paralleelia kehityksille vksm -čŋ- > ims -hv- t. > saat -zv- ei ole (ks. tarkemmin)
Johdos
Nikkilä 1993 UAJ 4 ⇐ *ahva, josta ⇒ ahvakas, ahvatti, ve ahvak, vi ahvatama
Hahmo 1994 60–5 - Vastaan Laajalevikkisempänä ahven on pikemmin ahva-sanojen lähtökohta kuin päinvastoin
Indoeurooppalaisperäinen
Heikkilä 2014 146 + < vksm *ašmen ~ *ašma (> ahma) ← ie *- 'syödä' Johdoksiin samasta kannasta palautuvat ahma, ahmia ja ahmatti

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:ahvën