Etymologiadata:imsm:ahvën
Ulkoasu
*ahvën
Vastineet:
- Suomi: ahven
- Karjala: ahven
- Vepsä: ahven
- Vatja: ahvõn
- Pohjoisviro: ahven
- Eteläviro: ahhuń
- Liivi: o’unõz
mksm. *ahvën < kksm. *ašwëni < vksm. *ašŋǝ̑nǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ahven (Schr 1637; yl.), murt. ahvena (VR 1644) ’Perca fluviatilis / Barsch’
~ ink ahven | ka ahven (g. -en), ahvena, ahveńi | ly ahven (g. -en) | ve ahv́en (g. ahńen), ahń (g. -in) | va ahve̮n, ahvakko | vi ahven (g. -i, ahvne), murt. ahve, ahven(j)as, ahnes, ahnik, ahun(as) jne. | li oʾunəz
~ ink ahven | ka ahven (g. -en), ahvena, ahveńi | ly ahven (g. -en) | ve ahv́en (g. ahńen), ahń (g. -in) | va ahve̮n, ahvakko | vi ahven (g. -i, ahvne), murt. ahve, ahven(j)as, ahnes, ahnik, ahun(as) jne. | li oʾunəz
= lp vuosko, vūskun (lpE-Ko -sk-, T -zv-: vi̮e̮zvan) ’ahven’. — Epätodennäköisiä ovat esitetyt oletukset sanan baltt t. germ alkuperästä. — Ks. myös Ahvenanmaa.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 9 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 121 (sm ~ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 79 (+ ve)
- Europaeus 1868 Suomi 2:7 131 (+ lp)
- Thomsen 1890 BFB 147 (+ li; ims ? < baltt)
- Mikkola 1894 SUST 8 29 (? < germ *ahwō- ’vesi’ + ims johdin -en)
- Wiklund 1894 LpChr 125 (lp ~ sm)
- Setälä 1912–13 FUF 13 12 (ei < germ baltt)
- Äimä 1919 SUST 45 25 (+ ka)
- SKES 1955 7 (+ ly)
- Turunen 1976 KV 56 349–50
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Thomsen 1890: 147 | - | tuskin ← ba *aš-ven vrt. lt ašerỹs, ešerỹs, lv asars, asers id. | Vain ba juuri aš- (< 'terävä') muistuttaa ims sanan alkuosaa, mutta -ven jää selittämättä | |||
Liukkonen 1999: 16–8 106 | + | + | + | Tarkennus: ← ba *ašmēn ~ *ašmenā ~ *ašmeńā ~ *ašmenē, vrt. lt ašmuõ 'kärki, terä', Ašmenà (joennimi) | Vaihtelu -m- ~ -v- esiintyy myös sanoissa portimo (← ba *sporteiva), käämi ~ käävi, liemen ~ lieven ja usma ~ usva; -v-n voi selittää myös vaikutus sanasta ge *ahvō 'vesi'; saa vuoskku 'ahven' < *vōsŋōn ei kuulu tähän, sillä vastaavuutta ims -v-/-m- ~ saa -ŋ- esiintyy vain vokaalien välisessä asemassa, ja ksaa muoto tulee ehkä rekonstruoida *vōskōń [ks. tarkemmin]; ba *ašmenā merkinnyt 'terävää t. teräväosaista', joka sopii hyvin ahvenen motivaatioksi; lähtömuoto ⇐ ie *aḱ- 'terävä', ja sen kentum-varianttina on lt akmuõ 'kivi'; samasta vartalosta johtuvat myös ahvenen nimitykset lt ašerys, lv asaris, kysa ag ja ru abborre, ehkä myös ven окунь | |
Junttila 2012 SUST: 270 | - | Vastaan | Ba lähtömuoto ei äänteellisesti sovi yhteen saamen vastineen vuoskku id. kanssa |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Mikkola 1894: 29 | - | = saa vuoskku id.; ? ← ge *ahwō- [> go ahva 'vesi', msk á, ru å 'joki']; ei ← sl | ||||
Hahmo 1994: 60–5 | + | - | Vastaan | ims-saa sana sopisi äänteellisesti ge lainaksi, mutta merkitysyhteys ei käy järkeen, sillä kaikki kalat liittyvät veteen yhtä lailla |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Ariste 1981: 16 | ← sbstr |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Viitso 1982 Sympos: 78 | ← ksl *okonĭ [lue: *akani] 'ahven', vrt. ven ukr окунь ym. sl id. | |||||
Mäkelä 1982 Vir: 417 | - | - | Vastaan | (Itkonen T) sl -kw- ei → ims -hv-; sanan vastine saamessa osoittaa sen varhaiskantasuomalaiseksi eli slaavilaiskontakteja vanhemmaksi | ||
Hahmo 1994: 60–5 | - | + | Vastaan (puoltoargumentti) | Slaavilaiskontaktit saattoivat alkaa jo vksm:n aikana, mutta ongelmaksi jää äännesuhde |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Mäkelä 1982 Vir: 471 | + | (Itkonen T) = saaT vi̮ȇzvan id. < vksm -šv- | -sk- muualla saamessa sekundaari | |||
Hahmo 1994: 60–5 372 | b | Tarkennus: = (Lehtiranta) ksaa *vōsŋōn; < vksm *ašŋen (tuskin *ačŋen); ei varmaa etymologiaa | Vksm. muutoksen -ŋ- > -v- ovat käyneet läpi myös povi, sauva ja aivo (ks. tarkemmin); ainoa vaihtoehto vksm -šŋ-lle olisi -čŋ-, mutta ainuttakaan paralleelia kehityksille vksm -čŋ- > ims -hv- t. > saat -zv- ei ole (ks. tarkemmin) |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Nikkilä 1993 UAJ: 4 | ⇐ *ahva, josta ⇒ ahvakas, ahvatti, ve ahvak, vi ahvatama | |||||
Hahmo 1994: 60–5 | - | Vastaan | Laajalevikkisempänä ahven on pikemmin ahva-sanojen lähtökohta kuin päinvastoin |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Heikkilä 2014: 146 | + | < vksm *ašmen ~ *ašma (> ahma) ← ie *aš- 'syödä' | Johdoksiin samasta kannasta palautuvat ahma, ahmia ja ahmatti |