Etymologiadata:imsm:ahvën/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Thomsen 1890: 147 | - | tuskin ← ba *aš-ven vrt. lt ašerỹs, ešerỹs, lv asars, asers id. | Vain ba juuri aš- (< 'terävä') muistuttaa ims sanan alkuosaa, mutta -ven jää selittämättä | |||
| Liukkonen 1999: 16–8 106 | + | + | + | Tarkennus: ← ba *ašmēn ~ *ašmenā ~ *ašmeńā ~ *ašmenē, vrt. lt ašmuõ 'kärki, terä', Ašmenà (joennimi) | Vaihtelu -m- ~ -v- esiintyy myös sanoissa portimo (← ba *sporteiva), käämi ~ käävi, liemen ~ lieven ja usma ~ usva; -v-n voi selittää myös vaikutus sanasta ge *ahvō 'vesi'; saa vuoskku 'ahven' < *vōsŋōn ei kuulu tähän, sillä vastaavuutta ims -v-/-m- ~ saa -ŋ- esiintyy vain vokaalien välisessä asemassa, ja ksaa muoto tulee ehkä rekonstruoida *vōskōń [ks. tarkemmin]; ba *ašmenā merkinnyt 'terävää t. teräväosaista', joka sopii hyvin ahvenen motivaatioksi; lähtömuoto ⇐ ie *aḱ- 'terävä', ja sen kentum-varianttina on lt akmuõ 'kivi'; samasta vartalosta johtuvat myös ahvenen nimitykset lt ašerys, lv asaris, kysa ag ja ru abborre, ehkä myös ven окунь | |
| Junttila 2012 SUST: 270 | - | Vastaan | Ba lähtömuoto ei äänteellisesti sovi yhteen saamen vastineen vuoskku id. kanssa |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Mikkola 1894: 29 | - | = saa vuoskku id.; ? ← ge *ahwō- [> go ahva 'vesi', msk á, ru å 'joki']; ei ← sl | ||||
| Hahmo 1994: 60–5 | + | - | Vastaan | ims-saa sana sopisi äänteellisesti ge lainaksi, mutta merkitysyhteys ei käy järkeen, sillä kaikki kalat liittyvät veteen yhtä lailla |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ariste 1981: 16 | ← sbstr |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Viitso 1982 Sympos: 78 | ← ksl *okonĭ [lue: *akani] 'ahven', vrt. ven ukr окунь ym. sl id. | |||||
| Mäkelä 1982 Vir: 417 | - | - | Vastaan | (Itkonen T) sl -kw- ei → ims -hv-; sanan vastine saamessa osoittaa sen varhaiskantasuomalaiseksi eli slaavilaiskontakteja vanhemmaksi | ||
| Hahmo 1994: 60–5 | - | + | Vastaan (puoltoargumentti) | Slaavilaiskontaktit saattoivat alkaa jo vksm:n aikana, mutta ongelmaksi jää äännesuhde |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Mäkelä 1982 Vir: 471 | + | (Itkonen T) = saaT vi̮ȇzvan id. < vksm -šv- | -sk- muualla saamessa sekundaari | |||
| Hahmo 1994: 60–5 372 | b | Tarkennus: = (Lehtiranta) ksaa *vōsŋōn; < vksm *ašŋen (tuskin *ačŋen); ei varmaa etymologiaa | Vksm. muutoksen -ŋ- > -v- ovat käyneet läpi myös povi, sauva ja aivo (ks. tarkemmin); ainoa vaihtoehto vksm -šŋ-lle olisi -čŋ-, mutta ainuttakaan paralleelia kehityksille vksm -čŋ- > ims -hv- t. > saat -zv- ei ole (ks. tarkemmin) |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nikkilä 1993 UAJ: 4 | ⇐ *ahva, josta ⇒ ahvakas, ahvatti, ve ahvak, vi ahvatama | |||||
| Hahmo 1994: 60–5 | - | Vastaan | Laajalevikkisempänä ahven on pikemmin ahva-sanojen lähtökohta kuin päinvastoin |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Heikkilä 2014: 146 | + | < vksm *ašmen ~ *ašma (> ahma) ← ie *aš- 'syödä' | Johdoksiin samasta kannasta palautuvat ahma, ahmia ja ahmatti |