Etymologiadata:imsm:ahtingas

Sanatista

*ahtingas

Vastineet:

mksm. *ahtingas (S.J.)


SSA:n sana-artikkeli

ahingas (Jusl 1745; LounSm Tytärsaari), ahringas, ahinkaahrain (tuulastusase) / Fischspeer
~ vi ahing, ahingas id. | li aʾńgəz, anīgəz, -grəz id.
? < baltt, vrt. liett ãkstinaspiikki, pistin, tutkain, häränajopiikki’ (johd. sanasta akstìs, akštìspuinen paistinvarras, kalansavustuspuikko’), latv akstinspiikki, pistin’. — Sm ahringas ehkä kontam. ahingas + ahrain.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1786 NFL 1 7 (sm ~ vi)
  • Thomsen 1890 BFB 157 (+ li; ims < baltt)
  • J. Turunen Vir 1928 342 (ahringas kontam. ahingas + ahrain; kartta)
  • Kalima 1936 BL 86–87 (ims < baltt)
  • Kettunen 1938 LivW 10 (li < vi)
  • Posti 1942 SUST 85 159 (li ei < vi)
  • SKES 1955 5 (? < baltt)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Thomsen 1890: 75–6, 157 + + - ← ba vrt. lt ãkstinas 'piikki, pistin, tutkain', latg akstyns 'piikki' ba -kst- → ims -ht-; -t-n heikko aste kadonnut, koska vahva-asteisia muotoja ei sanalla ole; sisätavun ba -i- → ims -i-
Jacobsohn 1922: 143–4 + + Tarkennus: ← ba *aštin-, vrt. mksl остьнъ 'oka, piikki, kärki' Liettuassa [= itäbaltissa] on sanaan kehittynyt -s-n ja -š-n edellä yleinen toissijainen -k-, kuten sen slaavilainen vastine osoittaa; lähtömuoto ⇐ ie *aḱ- [*h2eḱ-] 'terävä'
Liukkonen 1999: 15–6 - Vastaan Balttilaislaina tuhat ei osoita suhdetta ba -kst- → sm -h-, sillä sen lähtömuoto on *tūšamtis eikä *tūkstantis; -r- variantissa sm ahringas on sanan ahrain vaikutusta
IMSK III 2010: 215 x + Tarkennus: sm ja li < vi < ksm *aštin- Sm länsimurteissa olisi odotuksenmukaista -t-n heikon asteen säilyminen, mutta Kettunen (SM III B 48) on selittänyt sm ja li sanat lainoiksi virosta, josta -t-n heikko aste on kadonnut

Hylätty etymologia: ← ba *ašningas, vrt. lt asnìngas 'pistelevä', ks. Nikkilä 2001 FUF 400, Nilsson 2001 LiBa 186, Junttila 2012 SUST 270–1


EVE:n sana-artikkeli

EVE:ahingas

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:ahtingas