Etymologiadata:imsm:ahtingas/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Thomsen 1890: 75–6, 157 | + | + | - | ← ba vrt. lt ãkstinas 'piikki, pistin, tutkain', latg akstyns 'piikki' | ba -kst- → ims -ht-; -t-n heikko aste kadonnut, koska vahva-asteisia muotoja ei sanalla ole; sisätavun ba -i- → ims -i- | |
| Jacobsohn 1922: 143–4 | + | + | Tarkennus: ← ba *aštin-, vrt. mksl остьнъ 'oka, piikki, kärki' | Liettuassa [= itäbaltissa] on sanaan kehittynyt -s-n ja -š-n edellä yleinen toissijainen -k-, kuten sen slaavilainen vastine osoittaa; lähtömuoto ⇐ ie *aḱ- [*h2eḱ-] 'terävä' | ||
| Liukkonen 1999: 15–6 | - | Vastaan | Balttilaislaina tuhat ei osoita suhdetta ba -kst- → sm -h-, sillä sen lähtömuoto on *tūšamtis eikä *tūkstantis; -r- variantissa sm ahringas on sanan ahrain vaikutusta | |||
| IMSK III 2010: 215 | x | + | Tarkennus: sm ja li < vi < ksm *aštin- | Sm länsimurteissa olisi odotuksenmukaista -t-n heikon asteen säilyminen, mutta Kettunen (SM III B 48) on selittänyt sm ja li sanat lainoiksi virosta, josta -t-n heikko aste on kadonnut |
Hylätty etymologia: ← ba *ašningas, vrt. lt asnìngas 'pistelevä', ks. Nikkilä 2001 FUF 400, Nilsson 2001 LiBa 186, Junttila 2012 SUST 270–1