Etymologiadata:imsm:atkala
*atkala
Vastineet:
pksm. *atkala
SSA:n sana-artikkeli
~ ka atkala, -ine ’suru, ikävä; suruinen, tukala’ | ly atkal(aińe), atkel ’suru, ikävä’
- Kalima Vir 1952 32 (sm ka ly ? < baltt)
- SKES 1955 3 (? < baltt)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kalima 1952 Vir: 32–3 | + | + | + | - | ← ba vrt. lt ãtkalas 'nurja' (= lv atkal 'jälleen'), vrt. myös lt ãtkaras 'haluton, vastahakoinen' | Levikki on erikoisen suppea |
| Junttila 2015: 216 241 | + | Puolesta | Leksikaalistuneita prefiksinomineja on lähes kaikissa nykyisissä ja historiallisesti tunnetuissa indoeurooppalaisissa kielissä, joten on luultavaa, että niitä on ollut myös balttilaisessa lainanantajakielessä | |||
| Saarikivi 2016 FUF: 306 | + | Puolesta | Levikki ulottuu itäisiin ims kieliin saakka |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Lyydin levikistä
Yleinen huomio levikistä, kun sitä näkyy käytetyn etymologiaperusteena: jossakin vaiheessa olisi erittäin toivottavaa saada yleinen käsitys siitä, miten monet lyydissä edustuvat mutta vepsästä puuttuvat sanat selvästi ovat tai selvästi eivät ole lainaa karjalasta. Samoin siitä, mikä on tällaisten tapausten kokonaismäärä, erityisesti suhteessa esim. sanoihin levikillä suomi–karjala–vepsä mutta ei lyydi, tai levikillä suomi–lyydi–vepsä mutta ei karjala.
Juuri tämä sana toki ei ole ihan lyydin harvalevikkisimpiä tapauksia, jo LyMS:n mukaan tavattu kolmen eri pitäjän kylistä sekä pohjoislyydin (Bošinkylä Munjärvellä, Kortaš Kontupohjassa) että keskilyydin alueelta (Pyhäjärvi), ja tämän wikin lyydin sanasto s.v. atkal raportoi vielä etelälyydinkin edustuksesta. Eli kyseessä tuskin ainakaan on ihan tuore karjalaislaina. Mutta karjalaisia lainoja on kai olemassa vanhempanakin kerrostumana, sikäli kun karjalaisvaikutus noin yleensä lienee ollut syynä lyydin ja vepsän eriytymiseen. --J. Pystynen (lähetä viesti) 1. marraskuuta 2022 kello 23.51 (EET)