Etymologiadata:imsm:änkädä-

*änkädä-

Vastineet:

• Suomi: ängätä
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja: äńd́ätä
• Pohjoisviro: ängama
• Eteläviro: ängämä
• Liivi:

mksm. *änkädä- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

ängetä (Agr »Ne Syweydhet minun ängesit ymberins» ’syvyys ympäröi minut’; ellei = ängätä; Satak PHäme PPohjanm Verml) ’tunkea, tuppautua / hineindrängen, sich hinein-, vor-, aufdrängen’, johd. änkeytyä, rinn. ängätä (Hemm 1605; Kain, paik. Satak PSavo KPPohjanm Peräp) ’tunkea, tunkeutua; työntää väkisin; inttää’, ängen ’väkisin (Eurén 1860); sangen (paik. PSavo PPohjanm)’, jnk ängellä (kansanr. 1700-luv., Gan 1787) ’voimalla, avulla’, yli änkensä (LounSm EPHäme) ’liikaa, yli voimien’, änkeä ’vahva, voimakas, paksu, kankea, jäykkä (paik. PHäme); kiukkuinen (paik. Karj)’
~ ka änkie ’kärttyisä’ (? < sm) | ly äŋgida ’puskea (sarvilla)’ | vi ängata ’tarjota, tyrkyttää’, ängistada ’ahdistaa, painostaa’, ängistus ’ahdistus, painostus, tuska’, ängida ’olla ahdistunut’.

Deskr.-sävyisiä sanoja, jotka liittyvät toisaalta s.v. tunkea ja vängätä main. sanoihin; toisaalta vrt. ankea, ahdas (vrt. liett. añkštas). Ks. myös änkyttää.

Lähdekirjallisuus:

• Ihre 1769 Gloss XL (sm ~ germ)
• Ganander 1787 NFL 3 390a (sm ~ germ kr)
• Diefenbach 1851 VWGoth 1 419 (~ ahdas; ~ germ)
• J. Krohn 1872 Suomi 2:10 161 (sm ~ vi)
• SKES 1978 1873–74 (s.v. ängetä: sm ~ ly vi; s.v. änki: sm ? > ka)

[ängetä Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:ängätä