EVE talk:kiittää

Johdosetymologian hahmotus

Äänteellisesti saamen gihkat 'olla soitimella' vastaisi kai suoraan *kixə-kantaverbiä (vrt. juhkat < *juxə), jonka merkitys olisi pikemminkin vastaava 'olla kiihkeänä'. Kausatiivijohdoksia olisivat sitten luontevasti sekä ims. kiittää että saamen giktit 'houkutella, yllyttää' (jonka passiivijohdos nyt mainittu giktot on; mieluummin voisi mainita yksinkertaisemman johdoksen). --Juha Kuokkala (keskustelu) 27. lokakuuta 2022 kello 03.35 (EEST)

Voin vaihtaa heti ton giktit-verbin, joka mulla on myös verbilainamonografian käsikirjoituksessa. Mulla kumminkin on vain pieni suomi–pohjoissaame–suomi-sanakirja, jossa sitä ei ole, enkä tahtonu kääntää merkitystä saksasta. Hyvä, että sulla on suomenkielinen merkitys, otan sen heti. Ja tietenkin gihkat jatkaa *kixə-vartaloa, niin mulla on käsikirjoituksessakin, luin sitä nyt vain huolimattomasti.--Sjunttila (keskustelu) 27. lokakuuta 2022 kello 19.57 (EEST)

kitmä

En hahmota tässä esitettyä väitettä, että kitmä olisi jonkinlainen "vanha konsonanttivartaloinen johdos". Jos tämä tarkoittaa asua vksm. *kix-tä-, sen odotuksenmukainen tulos olisi kai **kiitä- tai **kiütä-, mutta ei millään tunnetulla äännelailla **kittä- (vrt. *sux-ta- > *souta-). Väkinäiseltä tuntuisi myös olettaa johdosta muotoa **kix-ktä- > *kiktä- > *kittä-. --J. Pystynen (lähetä viesti) 29. lokakuuta 2022 kello 06.13 (EEST)

Hyvä huomio. Poistin virkkeen eteläviron edustuksen ongelmallisuudesta. En tiedä tätä äännesuhdetta käsitellyn missään, mutta onhan sille paralleelina ainakin puuttua ~ vs putma.--Sjunttila (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 12.49 (EEST)

Näyttää minulta ilmiöltä joka itse asiassa sopii slaavilaisetymologiaan: näissä pitkien vokaalien edustus umpitavussa on vaihtelevaa myös esim. tapauksissa pirta ~ piirta, suntio ~ suunta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 29. lokakuuta 2022 kello 14.51 (EEST)