tanner

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *tandër

suomen tanner
karjalan tanner
vepsän tandar
vatjan '
viron '
eteläviron '
liivin '

Levikki ja merkitykset

Suomen tanner karjalan, lyydin ja vepsän vastineineen merkitsee kovaksi tallattua maata tai muutoin tasaista maa-alaa, usein myös pihamaata talon ympärillä. Suomessa ja karjalassa sanaa käytetään myös kovaksi tallatusta lumesta.

Viron kirjakielen tander 'taistelutanner' on lainaa suomesta.

Sanasta on johdettu 'tallaamista' merkitsevä verbi, suomen tannertaa, vepsän tandarta, viron tanderdada. Lyydissä tanderda- sen sijaan merkitsee 'takertua, tarttua (esim. lumi suksenpohjaan)'.

Alkuperä

Kantasuomen *tandër-sanalla on säännölliset vastineet kaikissa saamen kielissä, mm. pohjoissaamen duottar ja kiltinänsaamen tūndar 'tundra, tunturialue, tunturi'.

Itämerensuomen ja saamen sanoja on arveltu johdokseksi kantauralilaisesta verbivartalosta *tantǝ̑- 'tallata', jollainen voitaisiin rekonstruoida samojedikielten sanojen kuten tundranenetsin танӑсь 'tallata' perusteella. Näiden samojedin ja saamen sanojen yhdistäminen on kuitenkin nykyisen äännehistoriallisen tiedon valossa ongelmallista. Luultavammin itämerensuomen ja saamen sanat palautuvatkin yhdessä nganasanin sanan čintərəə 'tunturi' (< kantasamojedin *ti̮ntə̑rə̑-jə̑) kanssa kantauralin muotoon *ti̮ntǝ̑rǝ̑.

Suomen ja karjalan tunturi ovat lainoja yllä mainitusta saamelaisesta sanasta, samoin kuin venäjän тундра (tundra), joka on sittemmin lainattu laajalti maailman kieliin puuttoman maastoalueen merkityksessä.