EVE:kirventää

From Sanat

kirventää

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *kirbentä-

  • suomen kirventää
  • karjalan kirvellä←
  • vepsän kirpišteldä←
  • vatjan tširventellä←
  • viron kirvendama
  • eteläviron kirvendämä
  • liivin '

Levikki ja merkitykset

Verbin kirventää levikkiin kuuluvat suomen kaakkoismurteiden eteläpuoli, inkeroinen, viron koillisrannikon murre ja muut Viron koillisen neljännyksen murteet sekä eteläviron Tarton murre. Koko tällä alueella verbi kuvaa polttavaa tai pistelevää kipua iholla, limakalvoilla tai silmissä.

Samaa merkitsevät myös verbin ele-frekventatiivijohdos kirvennellä suomen länsimurteiden länsiosassa (pienellä alueella myös abstrakti merkitys 'harmitella, tuskailla') ja pohjoismurteissa sekä tätä vastaava vatjan tširventellä. Suomessa yleisempi on suffiksinvaihdon eli tässä tapauksessa -ntA-aineksen korvautumisen kautta syntynyt synonyyminen ele-frekventatiivijohdos kirvellä. Se esiintyy useimmissa suomen murteissa – mutta ei Inkerinmaalla, pohjoismurteissa vain harvinaisena – ja varsinaiskarjalassa. Tällä muodolla on edelleenjohdos suomen kirveltää vastineineen parissa viron pitäjänmurteessa, tällä puolestaan edelleenjohdos kirvellellä muutamassa suomen pitäjänmurteessa ja vatjassa. Vepsästä on tavattu johdos kirpišteldä, virosta myös kirvetada.

Verbistä kirventää on suomessa – levikin perusteella länsimurteissa, josta sana on ehkä vasta yleiskielen kautta levinnyt itään ja pohjoiseen – johdettu myös adjektiivi kirpeä 'pistävän makuinen t. hajuinen, hapan, kitkerä, karvas; (pakkasesta, tuulesta, löylystä) pureva, kova; kiukkuinen, vihainen, äkkipikainen, kiivas; (väristä) räikeä, kirkas; (äänestä) kova, kimakka; touhukas, vireä, kätevä, pystyvä'. Varmaankin rinnakkainen johdos on eteläviron kirbe 'oikukas, nirso'.

Alkuperä

Tiedämme verbin kirventää adjektiivia kirpeä alkuperäisemmäksi niiden keskinäisen merkityssuhteen vuoksi. Adjektiiveista johdetut ntA-verbit nimittäin merkitsevät 'tehdä X:ksi' – esimerkiksi laimentaa on 'tehdä laimeaksi' – mutta kirventää ei ole 'tehdä kirpeäksi'. Verbin ensisijaisuutta tukee myös sen laajempi levikki.

Kirventää on balttilaisperäinen verbi kantasuomessa. Sen muinaisbalttilaista lähtömuotoa vastaa liettuan kirbinti (preesens kirbina: kaikki balttilaiset verbilainat on saatu preesensmuodosta) 'vilistä, kuhista; kutittaa, syyhyttää; ärsyttää, kiusata; vapista, täristä'. Liettuan verbi kuuluu samaan sanueeseen kuin skirbti 'hapata'. Nämä ovat samaa juurta kuin esimerkiksi ruotsin skarp ja saksan scharf 'terävä', myös 'pistävä, pureva, kirpeä'.