kehrä

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *kecrä

suomen kehrä
karjalan kesrä
vepsän kezr
vatjan tšedrä-
viron keder
eteläviron keeri⇐
liivin kie’ddõr

Levikki ja merkitykset

Merkitys 'värttinän kehrä' tavataan suomessa, karjalassa, vepsässä, pohjoisvirossa sekä etelävirossa. Liivin sana tarkoittaa 'värttinää'. Vepsästä ja karjalasta löytyy myös merkitys 'pyörä', karjalasta ja pohjoisvirosta myös merkitys 'kiekko'. Samoin karjalasta tavataan myös merkitykset 'suksisauvan sompa' ja 'tarpoimen alapäässä oleva kiekko'.

Alkuperä

Kantasuomen sanalla on vastine saamelaiskielissä ja mordvalaiskielissä, eli se palautuu vähintään länsiuralilaiseen kantakieleen. Pohjoissaamen vastine on gearsi 'kehrä, (erit. kalastuskelan keskiön kummassakin päässä oleva) kiekko, kurra; (sian) kärsä; tupsumaiseksi kulunut sauvoimen pää', ja lisäksi sana tavataan etelän-, uumajan- ja luulajansaamessa. Mordvalaiskielten vastineita ovat ersän штере ja mokšan kšt́iŕ 'värttinä'. Länsiuralilaiseen tai mahdollisesti jo uralilaiseen kantakieleen sana on lainattu kanta-arjaa edeltävästä esiarjalaisesta kielimuodosta. Sanan lähtömuoto on *ketstrom, jota edustaa muun muassa sanskritin catram 'värttinä'. Esirjalaisen lähtömuodon valossa lainautumisen on oltava hyvin varhainen, joten länsiuralilaisesta levikistä huolimatta sana voi olla lainattu jo uralilaiseen kantakieleen.