juusto

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *juusto

suomen juusto
karjalan juusto
vepsän '
vatjan juusso
viron juust
eteläviron juust
liivin '

Levikki ja merkitykset

Juusto tunnetaan laajalla alueella sekä pohjoisessa että eteläisemmässä itämerensuomessa, mutta sillä on kaksi päämerkitystä, läntinen ja itäinen. Suomen länsimurteissa, virossa ja etelävirossa juusto on lehmän tai vuohen maidosta (tai piimästä) juoksettamalla (ja puristamalla) yleensä muottiin valmistettu ruokalaji, itämurteissa, inkeroisessa ja karjalan kielessä taas ternimaidosta keittämällä tai paistamalla valmistettua lusikkaruokaa; suomen pohjoismurteissa ja vatjan kielessä juusto on kumpaakin, paikoin suomen itämurteissa myös ternimaitoa eli vastapoikineen lehmän maitoa sellaisenaan. Nyky-Suomessa ja -Virossa tunnettu meijerituote muistuttaa paljolti läntisen alueen juustoa. Sanan kolmas vanha merkitys on säilynyt etelävirossa, jossa juust on on ollut ennen kaikkea hampunsiemenistä valmistettua kasvisjuustoa.

Alkuperä

Juusto on germaaninen lainasana, jonka lähtömuotona on ollut joko kantagermaanin *jūstaz (t. *justaz) tai luultavasti myöhempi kantaskandinaavin jūstaR (t. *justaR), josta on peräisin ruotsin ost 'juusto' vastineineen muissa skandinaavisissa kielissä. Äänneasusta näemme sanan lainautuneen ennen kuin sananalkuinen *j- yleisesti katosi skandinaavisista kielistä (vrt. ruotsin år ~ saksan Jahr 'vuosi'). Skandinaavisten kielten ulkopuolella ost-sanalla ei ole germaanisia vastineita, mutta se on todennäköisesti samaa indoeurooppalaista alkuperää kuin esimerkiksi latinan iūs 'liemi'. Tästä tiedämme sanan kantagermaania vanhemmaksi.