heisipuu

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *häici

suomen heisi(puu)
karjalan höytö(i)⇐
vepsän heidita⇐
vatjan ed́d́ittsää⇐
viron õis
eteläviron häidseq⇐
liivin ēdrikšõ⇐

Levikki ja merkitykset

Heisi (< kantasuomen *häici) on säilynyt itsenäisenä sanana vain virossa, jossa se (õis) on yleisnimitys kukinnolle. Laajalti suomen, karjalan ja viron murteissa heisi on säilynyt osana pensaannimitystä (koiran)heisipuu 'Viburnum opulus', jonka alkuperäinen motivaatio on varmaankin ollut 'koiran kukkapuu'. Myös germaanisissa kielissä heisipuulla on koiraan viittaavia nimityksiä.

Kantasanaa laajalevikkisempi on sen johdos hedelmä (< kantasuomen *häidelmä), jonka murrevastineet suomessa, vepsässä, inkeroisessa, vatjassa, liivissä ja võrossa merkitsevät joko kukintoa yleensä taikka erityisesti heinän tai viljan hedettä tai kukintoa (siitepölyineen). Sanan nykysuomalainen merkitys on oppitekoinen.

Koska kantasanalla ja sen johdoksella on sama merkitys 'kukinto' eivätkä niiden levikkialueet ulotu toistensa päälle, on johdos ilmeisesti syrjäyttänyt kantasanansa kaikkialta muualta kuin virosta, josta se puolestaan itse on kadonnut.

Alkuperä

Laina balttilaisesta sanasta, jonka vastineet, liettuan žiedas ja lätin zieds merkitsevät kukkaa ja kukintoa. Ne ovat johdoksia verbistä, joka liettuassa on muodossa žiedėti 'kovettua (kuorestaan)' ja lätissä ziedēt 'kukkia'.