Etymologiadata:imsm:häici¹
*häici
Vastineet:
- Suomi: heisi(puu)
- Karjala: höytö(i)⇐
- Vepsä: heidita⇐
- Vatja: ed́d́ittsää⇐
- Pohjoisviro: õis
- Eteläviro: häidseq⇐
- Liivi: ēdrikšõ⇐
mksm. *häici < kksm. *šäjti (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
heisipuu (Haartman 1765), höisi-, höys(i)-, helis-, heliäis-, helsi-, hers(i)-, hörskpuu, koiran h.-puu ’Viburnum opulus, (joskus myös) paatsama, kuusama, seljapensas / Schneeball; (mitunter auch) Faulbaum, Heckenkirsche, Holunder’
~ ka höytö(i), -puu, höipuu | ly höudüöi | vi õispuu, koera-õispuu, iispuu, koera iispuu ’Viburnum opulus’.
~ ka höytö(i), -puu, höipuu | ly höudüöi | vi õispuu, koera-õispuu, iispuu, koera iispuu ’Viburnum opulus’.
Todennäk. samaa alkuperää kuin heitiä, ks. tätä. Esitetyt md tšer votj ja syrj vastineet erittäin epätodennäköisiä.
Lähdekirjallisuus:
- Koskimies Valvoja 1891 85 (sm ~ vi)
- Setälä 1896 NyK 26 396 (+ au, ? md tševgeĺ ’heisipuun marja’, votj šu-pu ’heisipuu’, syrj šol-pu id.; samaa alkuperää myös sm heitiä)
- Wichmann 1909–11 FUF 9 119 (+ tšer šaršə̑, sasə̑ ’heisipuun marja’)
- SKES 1955 65 (+ ly ? md ? tšer votj syrj)
- UEW 1988 784
heitiä (JuslP, Gan 1786; Satak LounHäme), hetiä (Jyväskylä) ’kukkia (ruis, ohra) / blühen (Roggen, Gerste)’, heiderma (LönnrLis 1886) ’viljan kukka’, hede, hedelmä (ks. näitä), heilimöidä (LönnrLis; itämurt.), heilmoa, helmiä, helmoa, hielimöidä, -tä (Lönnr 1874), hielmoa, heimoa, hiemoa ’kukkia (et. ruis)’
~ ve heid́ita (prs. heid́itšeb, -tšob) ’kukkia (ruis, pellava, tuomi)’ | va ed́jitsǟ ’heilimöidä (ruis)’ | vi õis (g. õie), õiekene, (h)õierm, (h)õies (g. (h)õide) ’kukka’, õitseda, E heitse-, häitseda ’kukkia, kukoistaa’, õitse, õits, heitse, häitse, äätse(s) ’kukinta, kukka’ | li ēdrikšə ’kukkia’
~ ve heid́ita (prs. heid́itšeb, -tšob) ’kukkia (ruis, pellava, tuomi)’ | va ed́jitsǟ ’heilimöidä (ruis)’ | vi õis (g. õie), õiekene, (h)õierm, (h)õies (g. (h)õide) ’kukka’, õitseda, E heitse-, häitseda ’kukkia, kukoistaa’, õitse, õits, heitse, häitse, äätse(s) ’kukinta, kukka’ | li ēdrikšə ’kukkia’
todennäk. < baltt *žeid-, vrt. liett žíedas ’kukka; väri; sormus’, žíedyti ’saattaa kukoistamaan t. homehtumaan’, latv zieds ’kukka, kukinta-aika’, ziedēt ’kukkia; olla kirjava; homehtua’. Samaa alkuperää varmaankin heisipuu (ks. tätä).
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1856 WotGr 123 (sm heditsen ~ va editsen, vi häitsen)
- Koskimies Valvoja 1891 85 (sm ~ vi õis)
- Mustonen 1893 Suomi 3:7:3 35 (~ heisi; ~ vi õis)
- Setälä 1896 NyK 26 396 (~ heisi(puu); ~ va vi ? li)
- SKES 1955 65 (+ ve; ? ~ heisi(puu))
- Toporov & Trubatšev 1962 Gidr 247 (sm < liett žydė́ti ’kukkia (ruis)’, žíedas ’kukka’)
- *Mägiste 1970 JuhlakStang 352–59 (ims ? < baltt)
- EEW 1982–83 4018–20
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Grünthal 1910 EK: 280 | Vaihtoehtoisena ← ba, vrt. lv ziede ’kukinto’; tähän heisipuu hedelmä heilimöidä | |||||
| Mägiste 1970 FS Stang: 352–9 | + | + | Tarkennus: ← ba, vrt. lt žíedas lv zieds ’kukka, kukinta-aika’; merkitysvaikutusta ⇐ hete- (~ hede hedelmä, deskr); tähän ei heilimöidä | Lähtömuoto ~ lt žydė́ti 'kukkia, kukoistaa; viihtyä; loistaa; kasvaa hometta; tulehtua' lv ziêdêt 'kukkia; hohtaa värikkäänä; homehtua; koittaa, sarastaa' ⇐ kie *ǵei- ~ *ǵi- 'itää; haljeta; puhjeta kukkaan'; myös reisi ~ lt rietas mukautunut lainautuessansa e-vartaloiseksi | ||
| SEGV 1994: s.v. eďďittsämǟ | + | Tarkennus: heisipuu ei tähän, vaan ~ heisi ’rihma’ = md ??ma pe | Lähtömuodon vastineita myös go *keinan ja arm anciuł 'itää' | |||
| Koivulehto 1992 Vir: 185–211 | + | x | Tarkennus: deskr.peräistä sanuetta ei tarvitse olettaa; hete- ehkä tähän; heisipuu joko tähän t. ~ heisi ’rihma’ ← ge; heisi ’rihma’ vaikuttanut sm heitiä-verbin merkityksen rajoittumiseen heinäkasvien kukintaan viittaavaksi | Vi -õi- viittaa ksm -ai-hin; vanhat lainat, etenkin raskasensitavuiset, mukautuneet usein e-vartaloiksi; koiranheisipuun mahdollisena nimeämismotivaationa komeat kukinnot (’kukkapuu’), vrt. myös mustaseljan kukintojen lääkekäyttöön, vaikka paralleeleja nimitykselle ’kukkapuu’ ei kuitenkaan ole eikä mustaselja ole ensisijainen heisipuu; vi õisvesi ’visva’ < ’kukkavesi’ semanttisin paralleelein | ||
| Uibo 2008 KjK: 987 | + | Tarkennus: heisipuu alkumerk. ’kukkapuu’ | Nimeämismotiivi ’kukkapuu’ on myös heisipuun vi nimityksen loidapuu taustalla |
Hylätty etymologia: ur: = ers чевге, mkš čivge, maL шарты, ko жов udm шу ’heisipuun marja’, ks. Lytkin – Guljajev 1970 s.v. жов