Nikkilän lainasanat/kartti2
kartti
kartti 'sitkeä kuusipuu(aines)'
< ru. kart 'karkea, epätasainen puun (et. koivun t. kuusen) kuori'
| Toimittajan huomiot | ||
| Äänneasut | kartti, kaar(t)ti | Äänneasu odotuksenmukainen. Huomioon on kuitenkin otettava myös yhdyssanat karttihonka 'hitaasti kasvanut mänty' (Urjala), karttikuusi (SatP itäpuoli, HämP eteläpuoli, Janakkala Hausjärvi Padasjoki Kuhmoinen Toivakka), karttukuusi (Ylöjärvi) 'hitaasti kasvanut, tiheäsyinen kuusi; tällaisen kuusen puuaines' sekä tämän variantti karstikuusi (Kuusjoki, Hämeenkyrö, Mouhijärvi, Karkku). Adjektiivina esiintyvä karsti merkitsee 'sitkeä-, kitukasvuista (kuusesta)'. Karttikuusen vastineita idempänä ovat huomattavasti laajalevikkisempi karakuusi sekä kartanäre. Ruotsalainen laina mainitusta lähteestä esiintyisi todennäköisimmin äänneasussa kartti, jolloin t-aineksen kadolle tulisi löytää erillinen selitys. |
| Merkitys | sitkeä kuusipuu(aines) | Ruotsissa sana merkitsee puun ulkokuorta, kun taas suomessa se viittaa lähinnä puun sitkeimpään sisäosaan. |
| Murrelevikki | HämP paikoin, Suoniemi | Kaikki yllä mainitut kartt- ja karst-alkuiset sanat esiintyvät neliönmuotoisella alueella, joka jää linjan Ikaalinen-Forssa-Hausjärvi-Kuorevesi sisälle. Tältä alueelta niitä on tallennettu varsin laajalti, kun taas sen ulkopuolelta muistiinpanoja löytyy ainoastaan Kuusjoelta ja Toivakasta. Yhdessä kara- ja karta-tyyppisten sanojen kanssa levikkialue ulottuu Suomen sisämaassa Laatokalle asti, kun taas rannikkoseuduilla tunnetaan ainoastaan äänteellisesti hankalampi karakuusi ja sekin vain muutamassa pitäjässä. Ruotsin kielessä kart näyttäisi puolestaan puuttuvan kokonaan Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa puhutuista murteista. |
| Nikkilän arvio | ?ok | Ongelmallinen etymologia niin äänteellisesti kuin myös merkitys- ja levikkikriteerejen perusteella. |