Nikkilän lainasanat/ahdike
ahdike
ahdike 'iltapäivällä (kello viiden maissa) heinäpellolle t. elopellolle tuotu välipala'
< ru. afton 'ilta; (vanh. ja murt.:) ilta-ateria, iltapala'
| Toimittajan huomiot | ||
| Äänneasut | ahdike (Vesilahti, Lempäälä, Hattula), ahturi (Sahalahti, Vanaja), atturi (HämE keskiosa, Vanaja, Hattula) | Ruotsin ft-yhtymällä ei ollut tarkkaa äänteellistä vastinetta suomessa, jolloin se substituoitui vaihtoehtoisesti foneettisesti läheisillä ht- ja tt-yhtymillä, vrt. suom. luhti, murt. myös lutti < ru. loft. Nikkilän mukaan johdostyyppien vaihtelu selittyy nimenomaan sillä, että kyseessä on ruotsalainen lainasana, joka mukautettiin murteeseen tuttujen mallien avulla. Siksi Nikkilä olettaa myös, että varsinaisesta lainaoriginaalista olisi puuttunut n, koska muuten sana olisi todennäköisemmin mukautunut tyyppiin peruna, päärynä jne. Tällaisia muotoja tunnetaan esim. Ruotsin Värmlannista: afta(s)vaļ, aftvaļ 'iltapäivällä n. kello 4–5 syötävä ateria' (Warmland 1997). |
| Merkitys | iltapäivällä (kello viiden maissa) heinäpellolle t. elopellolle tuotu välipala | Hämäläismurteissa merkitys on ilmeisesti kaventunut alkuperäisestä tarkoittamaan nimenomaan pellolle tuotua ateriaa. Keskeinen merkityskomponentti, eli iltapäivällä/illalla syötävä ateria on sen sijaan säilynyt muuttumattomana. |
| Murrelevikki | HämP paikoin, HämE keskiosa | Sana afton tunnetaan 'ilta-aterian' merkityksessä mm. Itä-Uudenmaan ruotsalaismurteissa, mistä se on hyvin saattanut levitä läheiseen Etelä-Hämeeseen. |
| Nikkilän arvio | ok | Uskottava etymologia |
Katso myös
Nikkilä 1994: 169–171.