Keskustelu:Hungarian Historical Phonology véd
Pyörii mun nähdäkseni kyllä UEW:ssäkin (*wäntɜ-).
- Jopas, olipa jäänynyt huomaamatta. Kiitos tarkennuksesta! --Sampsa Holopainen (keskustelu) 25. toukokuuta 2022 kello 00.33 (EEST)
Vähän ääneen ajatteluna: *w + etuvokaali -tyyppisiä asioiden peräänkatsomisverbejä on myös suomen väijyä, väjyä (+ SSA tarjoaa liivin ve'jjõ 'kalastaa'), josta voisi halutessaan alkaa viritellä komin ja hantin sanoille jotain *wäjə-ntä- -tyyppistä esimuotoa. Ehkä jopa unkarinkin, ennakkotapaus nähdä ~ néz epäilläkseni viittaa siihen, että unkarin puolisuppea *ē voi edustaa supistunutta sekvenssiä *äCV. Tämän ajatuksen vaatima johdinformantti *-ntä- ei kuitenkaan tosin näyttäisi tässä tekevän morfologisesti oikein mitään.
- Ihan hyvää pohdintaa. Onhan unkarissa jotain muitakin yksittäisiä tapauksia, joissa *ä näyttäisi edustuvan pitkänä é:nä, ainakin ének tulee mieleen, jos uralilainen etymologia pitää paikkansa. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 25. toukokuuta 2022 kello 00.33 (EEST)
Indoeurooppalaisia paralleeleja on pohdittavissa myös. Komin sanasta tulee ihan ensin mieleen lat. videō < kie. *weyd-, mutta indoiranissa tämän vastine harmi kyllä tarkoittaakin 'tietää'. Toisaalta voisi miettiä analyysiä *wVn-tä-, jossa kanta olisikin peräisin indoiranin omasta 'nähdä'-verbistä *wain- (kunkin ural. kielen muodot viitaten vähän erilaisiin substituutioihin ja/tai lähtöasuihin). — Tämä puolestaan tulisi lähteiden mukaan parin johdosmutkan kautta verbistä *waiH- < kie. *weyh₁- 'jahdata, ajaa', jossa mielenkiintoista kyllä aletaankin sitten jälleen semanttisesti lähestyä myös suomen väijyä-verbiä. Jos liettuan vastineella 3PS veja 'ajaa' (inf. výti) olisi vastaava asu ollut kantabaltista, se voisi ihan hyvin tuottaa kantasuomeen *vä(i)jV-. Mutta vielä jäisi merkitysero metsästysstrategioissa: väijystä yleensä kai ei ole tarkoitus ajaa mitään, vaan saada saalis heti kiinni. --J. Pystynen (lähetä viesti) 24. toukokuuta 2022 kello 23.09 (EEST)