Etymologiadata talk:imsm:imeh
Eteläsaamen vastine
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:imeh/th:
Vähän ihmettelen, mistä Ante on tuon eteläsaamen sanan ipmie merkityksen saanut (artikkelissa: ’uncertainty, something to be wondered about’). Bergslandin–Maggan sanakirjassa merkityksenä on ’underbevissthet, anelse’ eli ’alitajunta, aavistus’. Hasselbrinkin sanakirjassa sanaa ei vaikuttaisi olevan. --Juha Kuokkala (keskustelu) 2. tammikuuta 2021 kello 19.08 (EET)
- Hyvä huomio, eipä itselleni tullut mieleen tällaisia tarkistaa. Álgusta tosin yritin katsoa, onko siellä jotain aiempaa tietoa eteläsaamen sanan etymologiasta, mutta ei löytynyt koko sanaa. Tarkennetaan merkitystä ainakin yleistajuiseen sana-artikkeliin sitten, jos ja kun lisätietoa tulee.
- Merkityksenkehityksen kannalta toki kiinnostavaa, jos johtamattoman uralilaisen sanan vastine eteläsaamessa tarkoittaa alitajuntaa, joka on aika abstrakti käsite kuitenkin. Niin ovat tietysti myös 'ihme' ja hantin 'tabu'. Tällaisille sanoille aika hankala rekonstruoida kovin tarkkaa merkitystä kantauralin tasolla. --Sholopainen (keskustelu) 2. tammikuuta 2021 kello 19.15 (EET)
- Virhekäännös ei tuntuisi aivan mahdottomalta, norjaksi 'epävarmuus' on uvisse ja 'varmuus' visshet joiden pohjalta pikaisesti luettu **uvissthet tms. luontevasti kääntyisi sekin 'epävarmuudeksi'. Tietysti pitäisi varmistaa Antelta itseltään, eteläsaamea on tunnetusti monta murretta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 2. tammikuuta 2021 kello 19.27 (EET)
- Joo, Bergsland–Maggalla on muuten myös merkitystä valaiseva esimerkki: ipmien daajedh ’forstå, fatte på føling’ eli suunnilleen kai ’tajuta fiilispohjalta’, ’olla tuntuma/aavistus jostakin’. --Juha Kuokkala (keskustelu) 2. tammikuuta 2021 kello 19.39 (EET)
- Tuossa artikkelissa on tosiaan joku virhe koskien tuon ipmie-sanan merkitystä. Epäilemättä olen sitä kirjoittaessani jotenkin kopioinut/muistanut/katsonut väärin, että merkitys olisi 'uvisshet' (= sm. 'epävarmuus') jne. eikä 'underbevissthet' (= 'alitajunta'), enä sittemmin sattunut sanaa enää sanakirjasta tarkistamaan. Adjektiivijohdokselle ipmies annettu merkitys 'strange, causing wonder, difficult to understand' on kuitenkin oikein.
- Nyttemmin en ole enää varma, kuinka tuo eteläsaamen sana pitäisi etymologisesti tulkita. Syy on tosin äänteellinen eikä semanttinen; vastoin 2015 kirjoittamaani nuo eteläsaamen sanat eivät palaudu säännönmukaisesti kantasaamen muotoon *e̮mē ja *e̮mē-s, eivätkä oikeastaan mihinkään muotoon. Sananalkuisen i:n eteen pitäisi nimittäin säännönmukaisesti ilmestyä proteettinen j, ja odotuksenmukaiset asut olisivat siis *jipmie ja *jipmies. Toisaalta vaikealta tuota ipmies-adjektiivia tuntuu muiden saamen kielten *e̮me̮s-adjektiivista etymologisesti erottakaan, niin lähellä toisiaanhan sanat ovat. Uralilaiseen etymologiaan laajemmin tämä ongelma ei vaikuttane. --Ante Aikio (keskustelu) 23. helmikuuta 2023 kello 05.19 (EET)
- Joo, Bergsland–Maggalla on muuten myös merkitystä valaiseva esimerkki: ipmien daajedh ’forstå, fatte på føling’ eli suunnilleen kai ’tajuta fiilispohjalta’, ’olla tuntuma/aavistus jostakin’. --Juha Kuokkala (keskustelu) 2. tammikuuta 2021 kello 19.39 (EET)
- Virhekäännös ei tuntuisi aivan mahdottomalta, norjaksi 'epävarmuus' on uvisse ja 'varmuus' visshet joiden pohjalta pikaisesti luettu **uvissthet tms. luontevasti kääntyisi sekin 'epävarmuudeksi'. Tietysti pitäisi varmistaa Antelta itseltään, eteläsaamea on tunnetusti monta murretta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 2. tammikuuta 2021 kello 19.27 (EET)