Etymologiadata talk:imsm:hirci/KBL

Sekä Derksen (2008) että AlEW näkyvät suhtautuvan epäillen siihen, että venäjän город 'kaupunki' ym. slaavilaiset sanat kuuluisivat näiden žardas-ym. riuku-sanojen yhteyteen, eli voisi miettiä kannattaako se mainita tässä esimerkkinä sanasta, jolla on kentum-edustus.

Tämähän tuleekin tuolla Päätelmät-kohdassa esille. Muutan vähän Balttilaisetymologia-kohdan muotoilua, jotta käy ymmärrettävämmäksi, etten enää pidä tästä väitteestä kiinni.--Sjunttila (keskustelu) 24. maaliskuuta 2020 kello 21.42 (EET)

Venäjän зород esiintyy nyt tekstissä kahdessa eri kirjoitusasussa (myös зорóдъ), mikä ei kai ole tarkoituksenmukaista kun sama sana on kyseessä. --Sholopainen (keskustelu) 21. maaliskuuta 2020 kello 21.24 (EET)

Hyvä huomio. Muistan nyt työn alkuvaiheessa päättäneeni käyttää venäjän sanoissa vanhaa ortografiaa, koska se on etymologisesti tarkempi e:n merkinnän osalta. Nyt näen, etten ole pystynyt noudattamaan tuolloin valitsemaani linjaa, joten luovun siitä ja korjaan sen mukaiset sanat nykyortografialle. --Sjunttila (keskustelu) 24. maaliskuuta 2020 kello 21.35 (EET)

Facebook-keskustelussa sivullani on hirsi-sanan alkuperää pohdiskellut Sampsa Lommi (17.4.2020):

"Onko sm. hirttä koskaan ehdotettu < liett. širdìs? Hirren tärkeä ominaisuushan on lähes lahoamaton sydänpuu, ‘hirsipuu’, varsinkin salvoksissa - ja pintapuuhan veistetään usein sivuilta pois - kirveellä."

Äänteellisesti hirsi sopisi täsmälleen lainaksi balttilaisesta 'sydäntä' merkitsevästä sanasta (pohjoisbaltin *širdis). Saamessakin on samasta muodosta lainautunut sana, joka tarkoittaa 'sydäntä ruokalajina'. Tämä on erikoista, koska kaikilla muilla saamen balttilaislainoilla on vastine itämerensuomessa, ne siis ovat välittyneet kantasuomen kautta. On siis oletettava, että kantasuomessa on ainakin ollut samankuuloinen balttilaisperäinen sana (mksm *hirci < kksm *širti), jos ei haluta väittää, että sana on välittynyt saameen jotenkin muuten. Mutta semanttinen vastaavuus on ongelma. Kertokaa, jos tiedätte jonkin muun kielen, jossa 'sydäntä' merkinnyt sana on alkanut merkitä 'hirttä'.

Eihän tässä selityksessä oliskaan ongelmaa, jos hirsi tarkoittaisi 'sydänpuuta', sillä merkityksenkehitys 'sydän' > 'sydänpuu' on helposti selitettävissä ellipsin kautta. Mutta kun sanan merkitys itämerensuomessa on 'A puunrungosta valmistettu pitkä rakennuspalkki; B hirttoväline; C riuku, salko, tanko, orsi', niin pitäisi osoittaa, miten 'sydänpuusta' saadaan ainakin yksi näistä merkityksistä. Osoittamiseen taas pitäisi olla paralleeli jostain kielestä. Jos vaikkapa arabian qalb 'sydän; palmunrungon yläpää' olisi myös 'palmunrungosta valmistettu rakennuspalkki', niin siinä meillä olisi paralleeli.

Lommi on tähän vielä vastannut: "Vaikka etymologiani ehkä roikkuukin 'löyhässä hirressä', lisään vielä mitä aihesta löysin: LKŽ:ssa sanan širdis 10. merkitys viittaa puun runkoon, sen sisimpään osaan. Jos tämä merkitys on vanha, en pitäisi kaukaa haettuna merkityksen muutoksena: (mänty)tukin ydin (seikka, jonka männyssä voi erottaa pelkän värin perusteella, ei siis mikään uusi ammattitermi) > kuorittu tukki rakentamista varten > hirsi."

Näettekö näissä ajatuksissa selityspotentiaalia hirren tai eteläsaamen saertie 'sydän (ruokana)' -sanan kannalta? --Sjunttila (keskustelu) 5. toukokuuta 2020 kello 23.22 (EEST)

Mainitaan nyt alkuun ainakin että esaam. saertie < ksaam. *sārtē (vastineita myös L P Sk Ki) < esisaam. *šärtä, jonka täytyy tulla jostain täysiasteisesta ieur. muodosta. Se siis ei vastaisi suomessa asua hirsi vaan pikemmin härtä tai harsi, eli tässä on joka tapauksessa edelleen kaksi eri sanuetta kyseessä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 6. toukokuuta 2020 kello 04.24 (EEST)