Etymologiadata talk:imsm:hanka/KBL

kar *čanku- (> mia śankúḥ) on hieman omituinen muotoilu, onkohan tässä tarkoitettu kirjoitusasua *ćanku-? Mielestäni hanka-sanalle ei ole äänteellisistä syistä järkevää olettaa arjalaista etymologiaa, siis ainakaan mikään kanta-arja ei tule kyseeseen. Periaatteessa iranilainen (attestoimaton) *tsanku- olisi kai mahdollinen, jos uskotaan substituutioon *š <- *ts sanan alussa. Mutta balttilainen etymologia on ilman muuta parempi. --Sholopainen (keskustelu) 21. maaliskuuta 2020 kello 21.30 (EET)

Hyvä huomio. Onko siis kie *́k- > kar *ć- > ir *ts-? Korjaan tämän käsikirjoitukseeni, jos näin on.--Sjunttila (keskustelu) 23. maaliskuuta 2020 kello 01.43 (EET)

Olin kai unohtanut vastata tähän aiemmin, mutta siis juuri noin kuin yllä esitit, eli *́k- > kar *ć- > ir *ts. --Sholopainen (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 20.40 (EEST)

Saame

Ehdotus että saamen (Pi–T) *(h)ākŋō olisi ← sm. ei näytä pätevältä, tällöin odottaisi pikemmin tulevan **(h)āŋkē. Yhtymän "*kŋ" eli suhteen länsi–koltta *ŋŋ ~ kuolansaame *vŋ on aika selvästi oltava nimenomaan varhaisen germ. *ŋx:n substituutti. Olettaisin että kyse on kantasaamen *ŋŋ-geminaatasta joka idässä on ollut erilliskehityksen alaisena. (Rinnakkaistapaus on "*tōkŋe̮-" tai paremmin *tōŋŋe̮- 'paikata', joka ~ mari tuməš, komi de̮m-; kantauralin asu ehkä *tomŋə-, hankala sanoa varmasti, mutta uskottavalta eivät tunnu ainakaan Sammallahden ehdottama **-kŋ- (kantauralista ei tunneta klusiilin + nasaalin yhtymiä) tai UEW:n ehdottama **-ŋ- (ei säännöllisesti sovi yhteenkään vastineista ja perustuu Setälän astevaihtelukäsityksiin).)

Joka tapauksessa: kun saamen sanan tämän nojalla on oltava melkein myöhäiskantasaamelainen, eräs ylimääräinen vaihtoehto pohdittavaksi on, onko pohjoiseen itämerensuomeen rajoittuva *hanka saatukin (länsi)saamen kautta eikä suoraan germaanista, mikä tarjoaisi mahdollisuuden selittää epäsuhta *ŋx ~ *nk. --J. Pystynen (lähetä viesti) 21. maaliskuuta 2020 kello 22.36 (EET)

Hyvä tietää, että saamen sana on näin laajalevikkinen. Mainitsemasi keskikonsonantistojen suhde on tosiaankin varma äänteellinen este lainasuunnalle ims → saa. Poistan tätä koskevan ehdotuksen käsikirjoituksesta. Jäljelle jää tuon mainitsemasi oletuksen ge → ksaa → imsP lisäksi myös rinnakkaislainautumisen mahdollisuus ge → ksaa, imsP. Sen sijaan oletus *hanka A > C riippumatta ge ja saa sanueista näyttää tämän valossa epätodennäköiseltä. --Sjunttila (keskustelu) 23. maaliskuuta 2020 kello 02.02 (EET)

Saamessakin sanueen merkitys näyttäisi olevan juuri 'tullo' Álgun tietojen mukaan (piitimen- ja turjansaamen sanoja ei glossattu). --J. Pystynen (lähetä viesti) 23. maaliskuuta 2020 kello 02.10 (EET)

Ongelmana tässä saamen kautta lainautumisen oletuksessa on lähinnä Võrossa esiintyvä hank (: hangu) 'tullo', joka pitäisi tällöin selittää erilähtoiseksi.--Sjunttila (keskustelu) 25. maaliskuuta 2020 kello 00.08 (EET)

Totta, saamelaislainojen reitittäminen noin kauas ei olisi uskottavaa (vatjaan tai kirjaviroon suomen kautta levinneitä kyllä on, mutta tässä sellaisetkin puuttuvat). Jos tosin *hangas on toisaalta mielestästi olisi silti katsottavissa balttilaisperäiseksi, niin kai *hanku voisi olla myös siitä johdettu. Vrt. vaikka *raccas : ratsu, *rëngas : renkula, *pullas : pullukka (viimeisin kyllä kai pullean kautta). --J. Pystynen (lähetä viesti) 25. maaliskuuta 2020 kello 15.38 (EET)

Rekonstruktio *hanko(i)

Johdokselle hanko ei kai ole mitään materiaalisia perusteita rekonstruoida diftongillista *hankoi-asua. SMS:ssä ei ole diftongiin viittaavia asuja eikä sanaa luettele mahdollisissa oi-nomineissa ainakaan Lehtimäki 1972 eikä Muoto-opin keruuopas. Aunuksessa ja vepsässä odottaisi myös diftongin säilymistä (vrt. kukoi, reboi, (au ly) korvoi, taloi). Muuten, vatjan vastineen pitäisi olla aŋko pro aŋg. --Juha Kuokkala (keskustelu) 31. maaliskuuta 2020 kello 03.23 (EEST)

Kiitos hyvistä huomioista ja korjauksista! Päivitin ne nyt artikkelin tekstiin. --Sjunttila (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 15.59 (EEST)

Uusi versio

Kiitos tähänastisesta keskustelusta. Sen pohjalta olen perusteellisesti tarkistanut käsityksiäni hanka-sanueen vaiheista. En näe enää lainkaan perusteltuna olettaa, että muodolle *hangas voisi rekonstruoida muusta sanueesta erillisen lähtömerkityksen, saati että se olisi sanasta *hanka erillinen rinnakkaislaina. Pikemminkin hangas-sanat ovat on kaksi samoista morfeemeista mutta eri alueilla ja eri motivaatioista syntynyttä johdosta. Sen sijaan 'tulloa' merkitsevän *hanko-muodon erillinen germaaninen alkuperä näyttää yhä varmemmalta.--Sjunttila (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 23.12 (EEST)