Etymologiadata talk:imsm:cüskä-idä-

En lainkaan usko, että sm. sysätä olisi tässä mainittujen viron ja liivin sanojen vastine. Tämähän edellyttäisi täysin epäsäännöllistä *k:n katoa, ja verbille on minusta parempikin selitys, jonka olen julkaissut artikkelissa "Studies in Uralic etymology V: Permic etymologies" (LU 3/2021, alaviite s. 169). Oletan että sysätä on analogian kautta muodostettu frekventatiiviverbistä sysiä, joka puolestaan palautuu asuun *süci- < *süte-j-, ja on siis alkuaan johdos verbistä syteä. Tätä tulkintaa tukevat em. verbien äänteellisesti poikkeavat vastineet karjalassa, lyydissä ja vepsässä: siellä nimittäin tavataan *t:lliset muodot *süti- ja *sütä(i)dä- samassa merkityksessä kuin sm. sysiä ja sysätä. Tämä on helpointa selittää niin, että alkuperäisin pari on ollut frekventatiivinen *süsi- (jossa *ti > *ci > *si -muutos) ja momentaaninen *sütä(i)dä-, ja myöhemmän analogisen tasoittumisen kautta sanansisäiseksi konsonantiksi on suomessa yleistetty *s ja idempänä *t. --Ante Aikio (keskustelu) 13. marraskuuta 2022 kello 22.07 (EET)

Viron ja eteläviron muodoissa voi varmaan olla sekundaarinen vahvan asteen -k-, vrt. salata: `salgama, vihata: `vihkama. Tällöin tosin liivin muoto pitänee selittää lainaksi virosta.--Sjunttila (keskustelu) 4. tammikuuta 2023 kello 23.52 (EET)

Tässä tapauksessa pohjoisviron suskama-verbin voisi periaatteessa selittää alkuaan samanlaiseksi analogiseksi muodosteeksi kuin suomenkin sanan, mutta eteläviron tsüskämä onkin hankalampi tapaus. Muodosta *süci- tulisi kai etelävirossa säännöllisesti *hüdsi-, joten ainakaan eteläviron sisällä muodostetusta analogisesta muodosta tuskin voi olla kyse, ellei sitten oleteta jotain epäsäännöllistä metateesiä (esieteläviron *sücä-- > *cüsä--, josta sitten analogisen astevaihtelun kautta tsüskä-; metateesin pitäisi olla varhaisempi kuin äänteenmuutoksen *s–c > *h–c). Toisaalta eteläviron muotoa on vaikea selittää pohjoisvirosta lainatuksi sananalkuisen affrikaattansa vuoksi. --Ante Aikio (keskustelu) 5. tammikuuta 2023 kello 16.16 (EET)