Etymologiadata talk:KBL:Sana-artikkelien rakenne

Merkitykset ja niitten levikkiä kuvaava karttaskeema

Murrejaossa on eräitä edelleen avoimia kysymyksiä harkittaviksi:

Tulisiko lounaiset välimurteet siirtää lounaismurteitten alle?

Tulisiko keski- ja pohjoispohjalaiset murteet perinteistä murrejakoa seuraten erottaa perä- ja länsipohjalaisista murteista?

Tulisiko vienankarjala ja eteläkarjala yhdistää?

Näissä olen jo päätynyt ratkaisuun Riho Grünthalin suosituksesta: yhdistän lounaiset välimurteet lounaismurteisiin, erotan Peräpohjolan ja sen takaiset murteet muista, mutten yhdistä varsinaiskarjalan murrealueita. --Sjunttila (keskustelu) 9. kesäkuuta 2021 kello 11.58 (EEST)

Hakusanan balttilaislainaetymologian tiivis muoto

Olisiko perusteluja slaavilaiskielten laajemmalle huomioon ottamiselle?

Sanakirjalähteet

Hakusanan yhteydessä annan standardisoitujen yleiskielten muodot seuraavista yleiskielten perussanakirjoista: - -

-- Tässä on vähän turhan yleistävästi niputettu sanakirjoja; KKS, СВЯ ja VTšS kun ovat laajoja murresanakirjoja, joiden hakusanat on omalla tavallaan standardoitu, ei kuitenkaan varsinaisesti minkään yleiskielen standardin mukaan. --Juha Kuokkala (keskustelu) 7. maaliskuuta 2020 kello 20.41 (EET)

Totta, pitääpä muotoilla näitten esittely jotenkin tarkemmin. --Sjunttila (keskustelu) 15. huhtikuuta 2020 kello 00.23 (EEST)

-- Tuli tässä sanakirjoista mieleen, että kantaindoeuroopan muotojen osalta voisi olla kätevää laittaa viitteet LIV:iin, se on kuitenkin aika vakiintunut peruslähde. Erityisesti indoeuropeistiikkaan perehtymättömille käyttäjille se olisi hyödyllistä, sillä LIV:stä löytyy helposti tarpeellista taustatietoa ja etäsukukielten vastineita. --Sholopainen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2020 kello 17.23 (EET)

Hyvä ehdotus. Olen nyt lisännyt puuttuvat LIV-viitteet artikkeleihin *haukku-, *heldeh, *heredä, *hukta, *häi- ja *häici. Muissa artikkeleissa mainituita kie juuria en löytänyt LIV:stä. --Sjunttila (keskustelu) 15. huhtikuuta 2020 kello 00.23 (EEST)

Merkintätavat

Avasin tälle oman ketjun, koska merkintätavat usein herättävät laajalti intohimoja. Niistä keskustelu voi hyödyttää myös koko verkkosanakirjaa ja tiedeyhteisöä. Varsinaisesti olin tässä vaiheessa kiinnostunut päätöksestä merkitä akuuttiutta yläindeksillä h. Ihan hyvä tapa, mutta eikö olisi ollut parempi noudattaa vaikkapa mainitsemasi EDBIL:n käytäntöä? Mitä useammalla tavalla merkitään samoja asioita, sitä sekaisempia käytäntöjä lähtee lähdeviitteiden myötä kiertämään. Erityisesti lainasanojen tutkimuksessa vaara on ilmeinen, kun useamman kielikunnan tutkijat käsittelevät samoja sanoja. --Sholopainen (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 18.25 (EET)

Noin EDBILiä tuntemattomana tutkijana oudoimmilta merkintätavan käytänteiltä minusta toistaiseksi näyttävät (1) lukuisat pystyviivat | jotka useissa fonteissa harhauttavasti näyttävät l-kirjaimelta ja joiden merkitystä en lainkaan hahmota, ja (2) täysin idiosynkraattinen painon merkintä. Jos on jokin syytä olla käyttämättä esim. klassista akuuttia aksenttia, esim. IPAn painomerkki ˈ (painollista tavua ennen) tai UPAn painomerkki · (painollisen vokaalin jäljessä) olisivat nekin molemmat selvempiä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 17. maaliskuuta 2020 kello 18.43 (EET)

Derksen merkitsee akuuttiuden aiheuttajaa kantabaltissa ʔ:lla, mikä minusta on rohkeata ja liittyy suoraan Kortlandtin glottaalisuushypoteesiin. En tahtoisi ainakaan vielä tässä vaiheessa ottaa niin selvästi kantaa Kortlandtin mallin puolesta, että omaksuisin merkinnän sellaisenansa, kun en ole riittävän perehtynyt Kortlandtia vastaan esitettyihin argumentteihin. Eihän hänen hypoteesiansa juuri tueta Leidenin ulkopuolella. Yläindeksi-h viittaa neutraalimmin laryngaalin jäänteeseen.

Pystyviivahan on perinteinen tapa merkitä morfeeminraja, ja toimii pdf:n Old Standard -kirjasinlajissa mielestäni hyvin. Wikitekstissä voisin ehkä korvata sen yhdysviivalla?

Painon merkinnässä viitannet kantaslaaviin? Olen nimen omaan halunnut välttää akuuttia aksenttia, koska slavistisessa perinteessä se on akuutin painon merkki, paitsi kielissä, joista tonaaliset erot puuttuvat. Kantaslaavin sanoissa painon paikka on edelleen kiistanalainen ja vaikeasti rekonstruoitavissa (esimerkiksi tavujen akuuttius tunnetaan paremmin). Harkitsen vaihtamista jompaan kumpaan mainitsemistasi painotustavoista. Tavun painollisuutta merkitsevässä vaihtoehdossa on kuitenkin se ongelma, että on otettava kantaa tavunrajojen sijaintiin. --Sjunttila (keskustelu) 23. maaliskuuta 2020 kello 00.23 (EET)

Ahaa, morfeeminraja, eli ei merkitse foneettisesti mitään. Ei ole minulle ihan tutuin käytäntö, mielessä kävi näkemieni esimerkkien pohjalta olisiko se jokin kantaslaavin prosodiamerkki (muistuttaisi IPA:n runojalkojen erotinmerkkiä |). Yhdysviiva varmasti olisi yksiselitteisempi. --J. Pystynen (lähetä viesti) 23. maaliskuuta 2020 kello 01.52 (EET)

Päädyin nyt UPA:n käytäntöön kantaslaavin pääpainon merkinnässä.--Sjunttila (keskustelu) 9. kesäkuuta 2021 kello 12.14 (EEST)

Sivun päivittäminen ja jakaminen osiin

Ennen SUS-esitelmääni 17.4. aion julkaista verkkosanakirjasta uuden wikin tasalle päivitetyn pdf-version ja päivittää tämän luvun myös wikiin uusiksi, niin, että jokainen alaluku saa oman (numeroidun?) wikisivunsa. Tämä on minusta tarpeen, koska luku on varsin pitkä ja olisi hyvä jakaa alaluvuista käytävä keskustelu omille erillisille keskustelusivuillensa. Samalla voisin aloittaa ne keskustelusivut avoimilla kysymyksillä (joista useimmat ovat jo tällä "Sana-artikkelien rakenne" -sivulla, mutta niihin ei täällä ole kukaan vielä vastannut). Tällöin tämä "Sana-artikkelien rakenne" voisi ehkä jäädä jonkinlaiseksi arkistoiduksi sivuksi, jonka alla ei enää käydä keskustelua. Mitenköhän tämä siirto kannattaisi tehdä? --Sjunttila (keskustelu) 15. huhtikuuta 2020 kello 00.53 (EEST)

Ratkaisin nyt asian toisin enkä suunnittele sivun jakamista. --Sjunttila (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 00.26 (EEST)