Etymologiadata:imsm:vinka¹

From Sanat

*vinka

Vastineet:

mksm. *vinka (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

vinka1 (Gan 1787; melko laajalti murt.) ’kylmä, pureva tuuli, viima; pureva, kylmä (tuuli) / kalter, schneidender Wind; schneidend, kalt (Wind)’, vinkka (itämurt. Kymenl KPohjanm ja ymp., paik. EPohjanm) id., vinkeäkylmä, pureva (tuuli, pakkanen; Gan; EPohjanm, paik. häm- ja itämurt.); kiukkuinen, kiivas (paik. länsimurt.); nopea, rivakka, reipas, näppärä (EPohjanm kaakkmurt. ja ymp.); hauska, mukava (paik. Karj)
~ ink viŋkiäkylmä ja kuiva, pureva (pakkanen, tuuli)’ | ka vinkkaviima, kylmä tuuli’ | vi ving (g. -u) ’kauna, närä’, vinge, (murt.) vingelnopea; pureva, kirpeä (tuuli)’ | li viŋgər(z)jäykkä, luja; ryhdikäs, reipas’.
Onomat.-deskr. sanoja; ositt. ilm. samaa alkuperää kuin vinkua, ks. tätä.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1787 NFL 3 334a-35 (sm ~ vi vinge)
  • Kettunen 1938 LivW 489 (+ li)
  • SKES 1978 1773–74 (+ ink ka)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:vinka¹/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:vinka

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:vinka¹