Etymologiadata:imsm:viile-
*viile-
Vastineet:
- Suomi: viillä
- Karjala: viillä
- Vepsä: vil’da
- Vatja: viillä
- Pohjoisviro: viil⇐
- Eteläviro: ⇐?
- Liivi: vīl⇐
mksm. *viile- < kksm. *wijele- < vksm. *wijǝ-lǝ- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
viillä (Hemm 1605) ’leikata (pitkiä viiltoja t. suikaleita; paik. itämurt.); viistää, laahata (PKarj Kain ja ymp.); vihloa (paik. murt.) / (auf)schlitzen, Streifen abschneiden; an etw. entlang streifen od. schleifen; (schneidend) schmerzen’, johd. viiltää (JGCalamnius 1700; laajalti murt.) ’id.; vihloa, tehdä kipeää’, vii(l)leskellä (Agr »heille näwyit wileskellyt kielet»), viilto, viillos, viilu, murt. rinn. viilo ’suikale; ohut puulevy, puupinnoite; (housun) halkio’, yhd. viilivannas (VR 1644 vijlinvannas), -veitsi ’veitsimäinen auran osa, jolla maa viilletään auki’, viiltoaura ’aura, jossa on veitsimäinen vannas’
~ ink vīltǟ ’kyntää viiltoauralla; vihloa’ | ka viillä ’leikata (kangasta, nahkaa ommeltavaksi)’, viilteä ’leikata, viiltää; laahata, viistää; pitää perää’ | ly vīĺdä ’leikata (puku, paita ommeltavaksi); viiltää’, vīlttä ’purjehtia toisen ohi’ | veP vīlda, K viĺta, viĺda ’leikata (viipale, suikale; puku)’ | va vīllä ’viiltää; leikata (vaatetta)’ | vi viil (g. -u) ’vaatteen levennyskiila’, viilak(as) ’viipale’ | li vīʾl ’viillos, viipale; peltokaistale’.
~ ink vīltǟ ’kyntää viiltoauralla; vihloa’ | ka viillä ’leikata (kangasta, nahkaa ommeltavaksi)’, viilteä ’leikata, viiltää; laahata, viistää; pitää perää’ | ly vīĺdä ’leikata (puku, paita ommeltavaksi); viiltää’, vīlttä ’purjehtia toisen ohi’ | veP vīlda, K viĺta, viĺda ’leikata (viipale, suikale; puku)’ | va vīllä ’viiltää; leikata (vaatetta)’ | vi viil (g. -u) ’vaatteen levennyskiila’, viilak(as) ’viipale’ | li vīʾl ’viillos, viipale; peltokaistale’.
Todennäk. johd. vart:sta *vije- ’leikata’ (*vijele-: frekv.-johd.), joka = lp vâggjât ’leikata (kangasta vaatteeksi, leipää, juustoa, nahkaa); viiltää’. Vrt. viima, viipale, viiru, viiva.
Lähdekirjallisuus:
- Ahrens 1843 GrEhstn 133 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 112 (+ ve)
- Wiklund 1896 SUST 10 318 (sm ~ lp; ← *viji-)
- Collinder 1932 Urgerm 1 208 (vrt. viipale, vihloa)
- Kettunen 1938 LivW 492 (+ li)
- E. Itkonen 1949–51 FUF 30 19 (Wiklundin selitys epävarma)
- T. Itkonen 1970 Sananj 12 9 (vanha frekv.-johd.)
- Ariste 1975 ESA 19–20 133 (+ va)
- SKES 1978 1745–46 (+ ink ka ly; ~ lp)
- T. Itkonen 1997 FUF 54 245 (sm ~ lp)