Etymologiadata:imsm:vëlho

*vëlho

Vastineet:

• Suomi: velho
• Karjala: velho
• Vepsä: volh
• Vatja:
• Pohjoisviro: võlu
• Eteläviro: võhl
• Liivi: võ’l

mksm. *vëlho (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

velho (Agr; etup. PKarj Savo Kain) ’noita, tietäjä, parantaja / Hexenmeister, Hexe, Wunderheiler’, laajalti murt. myös ’leikinlaskija, velmu; lavertelija; valehtelija; heittiö, hulttio’, velhous (Agr; paik. I- ja PSm) ’taikuus, noituus’, velhota ’noitua, taikoa (paik. PKarj PPohjanm); laskea leikkiä, pilailla, puhua paljon t. rumia (et. PHäme ja ymp.)’
~ ka velho ’noita, tietäjä’ (< sm) | ve (Ahlqv) volh, völh id. | vi võlu ’lumo, lumous; (Wied myös) noita’, murt. võhl ’kateellinen, häijy (ihminen)’, võluda ’lumota, hurmata; (Wied myös) noitua’ | li ve̮ʾl, L viʾl, (vanh.) vüʾl ’noita; para’, ve̮ʾllə, L vüʾllə ’noitua’

todennäk. < ven volhv ’tietäjä, noita, ennustaja’, volhvovát́ ’taikoa, noitua, loitsia, tehdä taikoja’, mven vŭlchvŭ ’noita’.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 297 (sm ~ vi wöllo)
• Butkov 1842 OFSlovah 168 (sm ~ ven)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 113 (+ ve)
• Setälä 1890–91 ÄH 336 (+ li)
• Mikkola 1894 SUST 8 102
• Mikkola 1938 SUST 75 96 (+ ka)
• Kalima 1952 SlS 182
• Vasmer 1953 REW 1 223
• Plöger 1973 RL 222–23
• SKES 1978 1690–91

[velho Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:velho