Etymologiadata:imsm:uurdëk
*uurdëk
Vastineet:
mksm. *uurdëk < vksm. *+ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
uurtaa (Jusl 1745; yl.) ’kovertaa, tehdä ura / eine Nut ritzen, fräsen o. ä., furchen, gravieren’, uurre (Schr 1637 ’puuastian pohjasärmä’), uurto ’ura’, uurranne (paik. Satak Häme) ’pyörän jälki tiessä’
~ ink ūrre ’uurre’, ūrtama ’pyörän jälki, raide (tiessä)’ | ka uurtoa ’uurtaa, kovertaa’, uurre ’kimpiastian uurre (pohjan istuttamista varten); suksen olas’ | ly ūrtta ’uurtaa’, ūrdam ’(astian) uurre; pehmeä, ojan tapainen paikka’ | ve urdada, urda ’uurtaa, kovertaa’, urdam ’uurre’ | va ūrta- (prs. ūrran) id., ūreh ’uurre’ | vi uure (g. uurde) id. | li urg (mon. ūrgəd << *ūrteγed) ’uurre’ (sm uurre > lpN murt. ur(t)aš, Lu urʿtai, In uurda, Ko ūrda ’uurre’)
~ ink ūrre ’uurre’, ūrtama ’pyörän jälki, raide (tiessä)’ | ka uurtoa ’uurtaa, kovertaa’, uurre ’kimpiastian uurre (pohjan istuttamista varten); suksen olas’ | ly ūrtta ’uurtaa’, ūrdam ’(astian) uurre; pehmeä, ojan tapainen paikka’ | ve urdada, urda ’uurtaa, kovertaa’, urdam ’uurre’ | va ūrta- (prs. ūrran) id., ūreh ’uurre’ | vi uure (g. uurde) id. | li urg (mon. ūrgəd << *ūrteγed) ’uurre’ (sm uurre > lpN murt. ur(t)aš, Lu urʿtai, In uurda, Ko ūrda ’uurre’)
? = lpN murt. orddet ’tehdä ura (halkaistavaan pölkkyyn)’ (vksm *urta-; alkuvok. pidentyminen ims taholla voisi olla sporadinen tai perustua (pitkänomaisen liikkeen) äänt. kuvailuun).
Voinee myös olla johd. s:sta uu (*uŋe ~ *oŋe) ’onkalo; tyhjä tila’, kuten uupua, uuttaa. Vrt. myös puurtaa.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 229 (sm ~ vi)
- Ahrens 1843 GrEhstn 131 (sm vi ~ ura)
- Ahlqvist 1856 WotGr 158 (+ va)
- Wiklund 1896 SUST 10 270 (+ lp orddet)
- Pogodin 1904 Severnorussk 64 (+ ka; > ven murt.)
- Kalima 1915 OLR 234
- Posti 1942 SUST 85 163 (+ li)
- Collinder 1949 LpJukk 206 (lp urtaš < sm)
- SKES 1975 1565–66 (+ ly ve; ? ~ lp orddet)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Wiklund 1892: 270 | = saa[P] orddet 'tehdä ura (halkaistavaan pölkkyyn)' | |||||
| SSA 2000: s.v. uurtaa | + | Puolesta (vaihtoehtoisena) | ims pidentymä *urta- > uurta- voi perustua (pitkänomaisen liikkeen) äänteelliseen kuvailuun | |||
| Metsäranta 2017 SUSA: 234–8 | + | Vastaan | saa sana on voinut ims lainana nativisoitua etymologisesti ensitavun vokaalin osalta |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ahrens 1843: 131 | ~ ura | |||||
| NES 2004: s.v. uurtaa | + | = saa[P] orddet 'tehdä ura (halkaistavaan pölkkyyn)' ? ⇐ ura | sekundaari pidentymä ims *urta- > uurta- | |||
| Aikio 2009: 204 | + | Puolesta | vokaalin sporadinen pidentyminen samaan tavuun kuuluvan r:n edellä tavallista ims kielissä | |||
| Metsäranta 2017 SUSA: 234–8 | - | - | Vastaan | konsonanttivartaloiset verbijohdokset muista kuin e-vartaloisista nomineista kiistanalaisia [ks. perusteluja]; vokaalin sporadinen piteneminen r:n edellä tavallista smI–ly välillä eikä laajemmin ims:ssa [ks. perusteluja] | ||
| UED 2020: s.v. *ura- | + | Puolesta | sm uk ura ~ udm ыры 'uurtaa' |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Metsäranta 2017 SUSA: 234–8 | x | + | + | ⇐ ksm *uuri < kur *owrə > udm öр 'uoma; suunta; virtaus; joki', ko вор 'kaukalo' | kur *o-i:n tyypillinen pe edustus; ko ei = ma [ks. perusteluja]; sm murt. uura sulaumamuoto < *uuri + ura |
Hylätty etymologia: johdos ⇐ uu, ks. Aikio 2009: 204; Metsäranta 2017 SUSA: 235