Etymologiadata:imsm:uurdëk/th

Sanatista
Länsiuralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Wiklund 1892: 270 = saa[P] orddet 'tehdä ura (halkaistavaan pölkkyyn)'
SSA 2000: s.v. uurtaa + Puolesta (vaihtoehtoisena) ims pidentymä *urta- > uurta- voi perustua (pitkänomaisen liikkeen) äänteelliseen kuvailuun
Metsäranta 2017 SUSA: 234–8 + Vastaan saa sana on voinut ims lainana nativisoitua etymologisesti ensitavun vokaalin osalta
Johdos (1)
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Ahrens 1843: 131 ~ ura
NES 2004: s.v. uurtaa + = saa[P] orddet 'tehdä ura (halkaistavaan pölkkyyn)' ? ⇐ ura sekundaari pidentymä ims *urta- > uurta-
Aikio 2009: 204 + Puolesta vokaalin sporadinen pidentyminen samaan tavuun kuuluvan r:n edellä tavallista ims kielissä
Metsäranta 2017 SUSA: 234–8 - - Vastaan konsonanttivartaloiset verbijohdokset muista kuin e-vartaloisista nomineista kiistanalaisia [ks. perusteluja]; vokaalin sporadinen piteneminen r:n edellä tavallista smI–ly välillä eikä laajemmin ims:ssa [ks. perusteluja]
UED 2020: s.v. *ura- + Puolesta sm uk ura ~ udm ыры 'uurtaa'
Johdos (2)
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Metsäranta 2017 SUSA: 234–8 x + + ⇐ ksm *uuri < kur *owrə > udm öр 'uoma; suunta; virtaus; joki', ko вор 'kaukalo' kur *o-i:n tyypillinen pe edustus; ko ei = ma [ks. perusteluja]; sm murt. uura sulaumamuoto < *uuri + ura

Hylätty etymologia: johdos ⇐ uu, ks. Aikio 2009: 204; Metsäranta 2017 SUSA: 235