Etymologiadata:imsm:uppoda-
*uppoda-
Vastineet:
- Suomi: upota
- Karjala: upota
- Vepsä: upota
- Vatja: upota
- Pohjoisviro: uppuma
- Eteläviro: uppuma
- Liivi: upõ
mksm. *uppoda- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
upota (Agr; laajalti murt.) ’(ver)sinken’, paik. murt. myös ’hukkua’, upottaa, uppo: upoksissa, myös yhd.: uppotukki, -puu, uppokeli ’upottava (lumi)keli’, upakka (paik. KaakkHäme), upakko (paik. LounSm KaakkHäme Kymenl) ’upottava, kostea, soinen paikka’
~ ink upota ’upota, hukkua’, upottā | ka upota ’upota, vajota, hukkua’, upottoa ’upottaa, hukuttaa’, upoksissa, uppeissa ’upoksissa’ | ly upota (prs. upponen t. uppodan) ’upota, vajota, hukkua’, upottada ’upottaa, vajottaa, hukuttaa’ | ve upota (prs. upponen t. uptan) ’upota, vajota, hukkua’, upotada ’upottaa, hukuttaa’ | va upota (prs. uppōn) ’upota’ | vi uppuda ’hukkua, upota’, uputada ’hukuttaa, upottaa’ | li up (prs. upūb) ’hukkua(veteen)’, upātə (prs. upātub) ’hukuttaa, upottaa; hukkua’
~ ink upota ’upota, hukkua’, upottā | ka upota ’upota, vajota, hukkua’, upottoa ’upottaa, hukuttaa’, upoksissa, uppeissa ’upoksissa’ | ly upota (prs. upponen t. uppodan) ’upota, vajota, hukkua’, upottada ’upottaa, vajottaa, hukuttaa’ | ve upota (prs. upponen t. uptan) ’upota, vajota, hukkua’, upotada ’upottaa, hukuttaa’ | va upota (prs. uppōn) ’upota’ | vi uppuda ’hukkua, upota’, uputada ’hukuttaa, upottaa’ | li up (prs. upūb) ’hukkua(veteen)’, upātə (prs. upātub) ’hukuttaa, upottaa; hukkua’
= md opa ’lämmin, kuuma, seisova (ilma)’, E opamoms, M opaməms ’tukahtua, sammua (tuli); tukehtua’; ims sanan aiempi merk. on tästä päätellen ollut ’tukahtua’, josta > ’hukkua’ > ’vajota’. Samaan yhteyteen kuuluvat myös merkitykseltään md sanalle läheisemmät sm upetto (PKarj PSavo Kain ja ymp.), upakka (paik. KaakkSm) ’sumuinen, kostea sää; sumu’. Pohjimmiltaan mahd. äänt. motivoitu sana.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 223a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 158 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 109 (+ ve)
- VW 2 1876 84 (+ li)
- Tunkelo 1946 VeKÄH 162 (+ ly)
- *Mägiste 1954 CB 1 125 (+ ka md)
- SKES 1975 1541 (upakka), 1543–44 (ims sana)
- T. Itkonen Vir 1983 205 (samoin)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Mägiste 1954 CB: 125–7 | + | = ers опа, mkš opa 'painostava, hiostava; helle' | ||||
| LägLoS 2012: s.v. upota | - | Vastaan | semanttisesti ei todnäk. | |||
| UED 2020: s.v. *uppa- / *wuppa- | + | Puolesta | merkityskehitys 'tukahtua' > 'hukkua' > 'upota' |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| SSA 2000: s.v. upota | + | = ers опа, mkš opa 'painostava, hiostava; helle'; pohjimmiltaan onom.? | ||||
| NES 2004: s.v. upota | + | Puolesta (vaihtoehtoisena) | jos ims = md, lähtömerkitys liittyy tukahtumiseen (vrt. johdosta ers опамомс, mkš opaməms id.) ja ääntöliikkeet voivat kuvata ilmavirran katkeamista; ims sana voi olla onom. myös uppoamisen merkityksessä |
Hylätty etymologia: ← ge : esige. *upo > kge. *ufa, ks. LägLoS 2012 s.v. upota