Etymologiadata:imsm:tankëda

*tankëda

Vastineet:

• Suomi: tankea
• Karjala: tanakka⇐
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi: da’nktõ

mksm. *tankëda < kksm. *tankëta < vksm. *taŋkǝ̑-ta (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

tanakka (Eurén 1860; et. itämurt. ja ymp.) ’tukeva, vankka; voimakas / untersetzt, stämmig; kräftig’, murt. (paik. EKarj) myös ’vakaa, rauhallinen’, tanea (Kal; KaakkSm) id., tankea (paik. EPohjanm Kain) ’kankea, jäykkä’, tankistua (JuslP, Gan 1787; paik. EPohjanm Kain) ’jäykistyä, kangistua, kohmettua’, (olla) tankissa (EPohjanm) ’kohmeessa, kangistuneena’
~ ka tanakka, -o ’tanakka, tukeva, jäykkä’ | li daʾŋktə, daʾŋkti ’voimakas, vahva, jäntevä’

= mdM taŋgəda ’jäykkä; vahva, luja’. — Tähän yhteyteen voi kuulua myös tankata (ks. tätä) sekä (mahd. takaperoisjohdoksena) sm tana (Renv 1826; murt. harv.): tanassa ’suorana, pystyssä’. Vrt. lisäksi kankea, tamea (s.v. tamine), tönkkä.

Lähdekirjallisuus:

• Paasonen 1903 SUST 22 109 (sm ~ md)
• Wichmann 1911–12 FUF 11 245 (myös votj syrj)
• Räsänen 1955 StO 18:3 37 (~ turk tung)
• SKES 1969 1221–22 (sm tana, tanakka, tanea ~ ka), 1223 (sm tankea ~ ? li md)
• UEW 1988 791–92 (sm ~ md)
• T. Itkonen 1997 FUF 54 249 (samoin)

[tanakka Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:tankea