Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:tammi

Sanatista

*tammi

Vastineet:

mksm. *tammi < kksm. *tammi < vksm. *tammǝ̑ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

tammi1 (Agr; eri tahoilla Loun- ja ESm) ’Quercus / Eiche’, yhd. tammipuu, tammihiiriEliomys quercinus’, tammenterho, tammenlehti, johd. tammisto
~ ink ka ly va tammitammi’ | vi tamm (g. -e) | li täm (mon. tɔ̄məd) id.
= mdE tumo, M tumatammi’ | tšerL tum, I tumo id. | ? votj ti̮-pi̮ | ? syrj tu-putammi’ (votj pi̮, syrj pupuu’).
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1787 NFL 3 118 (sm ~ vi)
  • Sjögren 1821 GS 1 29 (+ md tšer votj)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 154 (+ va)
  • VW 1 1874 152 (+ li)
  • Diefenbach 1880 Völkerkunde 2 225 (sm vi li md tšer sekä votj syrj ? ~ sl)
  • Mikkola 1894 SUST 8 19 (sm ei < sl, votj syrj < ven)
  • Setälä 1917 MH 2 497 (mahd. sm-perm sana)
  • Kalima 1927 FUF 18 7 (syrj < ven)
  • N. Sebestyén 1944–48 NyK 52 3–4 (sm-perm ~ sam)
  • E. Itkonen 1953–54 FUF 31 158 (sm ~ md tšer)
  • Karelson 1956 TRÜT 41 150–51 (+ ink ka, ei sam)
  • SKES 1969 1218 (+ ly; ims ~ md tšer)
  • Rédei 1979 NyK 81 360 (~ votj syrj; äänneasussa ven sanan vaikutusta)
  • UEW 1988 798 (myös ? votj ? syrj)
  • Häkkinen 1996 Esihist 105 (ims ~ md tšer)

Etymologiadata:imsm:tammi/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:tammi

Indoeurooppalaisetymologia

Kirjallisuudessa esiintyy viime aikoina paljon epämääräistä substraatteihin viittailua tämän sanan kohdalla. Tässä yhteydessä on harmillisen vähän pohdittu tämän suhdetta myös toisinaan esitettyihin ieur. rinnastuksiin. Mm. Napolskikh on viitannut pariin otteeseen slaavin *dǫbŭ < esisl. *dămbŭ-sanueeseen, joka muutoin kuin *b:nsä osalta heti sopisi lainalähteeksi. Itäisempien kielten osalta hänen ehdotuksensa että lainatusta asusta *tampu, *tompu tms. olisi jälkitavu reanalysoitu olevan 'puu' ja tämän nojalla poistettu, kai voisi toimia, mutta itämerensuomen asuun se ei tepsi. Sen sijaan lupaavin mahdollisuus minusta perustuu siihen kirjallisuudessa myös harvakseltaan pyörivään ideaan, että slaavin sana olisi < *damwa- < *danwa-, josta myös mm. länsigermaanin *dannōn < *danwōn, yleensä 'mänty' ja nykysaksassa 'pihta', jossain vanhan yläsaksan yksittäisessä lähteessä myös juuri 'tammi'. (Kyse on kai samasta merkitysyhteydestä 'vahvarunkoinen kuivan maankohdan puu', jonka nojalla myös germaanin *aiks 'tammi' tuottaa saameen ja sieltä suomeen isoa mäntyä tarkoittavan aihkin.) Vastikään törmäsin myös Campbellin v. 1990 artikkeliin (Indo-European and Uralic Tree Names, Diachronica) jossa on vähän epämääräisiä rinnastuksia so. "ehkä indouralilaisia tai hyvin vanhoja lainakerrostumia" ja mukana tosiaan myös tämä. Nähdäkseni lainaetymologiaan voisi uskoa: kantabaltoslaavin aikainen *nw tai *mw oikein hyvin voisi antaa myöhäisuralilaisen yhtymän *mm. Auki jää tässä lähinnä, miksei pikemmin **tamma(s), jos laina olisi jo slaavin kehitystä *-ŭ < *-as aikaisempi. Selvitettävää sen sijaan olisi ieur. puolella, esim. onko tälle oletetulle slaavin kehitykselle *nw > *mb olemassakaan rinnakkaistapauksia. Ainakaan kovin laajalti tätä slaavin 'tammen' etymologiaideaa ei näytä etym. sanakirjoissa siteerattavan.

Samasta Campbellin jutusta löytää vielä myös muita mielenkiintoisia juuririnnastuksia, esim. *tërho ~ ieur. *derw- 'puu', josta mm. keltissä 'tammi', mutta sääntöjään melkein kaikki kyllä tarvitsisi jatkokehittelyä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. syyskuuta 2026 kello 13.59 (EEST)