Etymologiadata:imsm:talttu-
Ulkoasu
*talttu-
Vastineet:
mksm. *talttu- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
talttua (Jusl 1745; laajalti murt.) ’rauhoittua, tasaantua, lauhtua, tyyntyä, kesyyntyä, tottua / sich beruhigen, sich legen, sich zähmen lassen’, taltua (Alm 1755 »(Maaliskuussa) rupia Talwi taldumaan»; EPohjanm, paik. savmurt.), talttaa (vanh. kiel.; Raam 1642) ’hillitä, hiljentää, rauhoittaa, kesyttää, lannistaa, estää’, taltuttaa (Jusl), talluttaa (paik. EKPohjanm KSm) id.
~ vi taltuda ’talttua, asettua; (Wied myös) kesyttää’, taldutada ’taltuttaa, kesyttää’, taltsas ’kesy, rauhallinen’, taltsutada ’taltuttaa, kesyttää, rauhoittaa’.
~ vi taltuda ’talttua, asettua; (Wied myös) kesyttää’, taldutada ’taltuttaa, kesyttää’, taltsas ’kesy, rauhallinen’, taltsutada ’taltuttaa, kesyttää, rauhoittaa’.
Mahd. samaa alkuperää kuin taluttaa, ks. tätä. Vrt. myös tallata.
Lähdekirjallisuus:
- Ahrens 1843 GrEhstn 128 (talttaa ~ vi tallitada)
- SKES 1969 1217 (? ~ taluttaa)
- Rätsep 1976 KjK 19 215 (vi uud. taltuda < sm)
Etymologiadata:imsm:talttu-/th