Etymologiadata:imsm:taho
*taho
Vastineet:
mksm. *taho (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
taho ’sivu, särmä, kulma (ESatak ja ymp.); suunta (Hemm 1605 jocatahold; EPohjanm ja ymp.) / Seite, Kante, Ecke; Richtung, Gegend’, merk. murt. (paik. ESatak) myös ’kuorittavaan puuhun veistetty juova’, -tahoinen, -tahollinen ’-särmäinen’
~ ink tahollīn ’jotakin mieltä oleva’: ühen-, eritahollīst ’yksi-, erimieliset’ | ka tahaine, tahoine (kolme-, ńeĺĺit.) ’-tahoinen, -tahkoinen’ | ve taho ’paikka’ | vi murt. tahu, taha ’kuorittavaan puuhun veistetty viiru’, tahuda ’veistää’ | li toʾ(u)vvə (prs. tovūb) id. (sm > lpLu tāfō, tāhō (Pi) ’paikka, seutu; (harv.) suunta’ (N juokkĕ dāfost ’joka suhteessa’)).
~ ink tahollīn ’jotakin mieltä oleva’: ühen-, eritahollīst ’yksi-, erimieliset’ | ka tahaine, tahoine (kolme-, ńeĺĺit.) ’-tahoinen, -tahkoinen’ | ve taho ’paikka’ | vi murt. tahu, taha ’kuorittavaan puuhun veistetty viiru’, tahuda ’veistää’ | li toʾ(u)vvə (prs. tovūb) id. (sm > lpLu tāfō, tāhō (Pi) ’paikka, seutu; (harv.) suunta’ (N juokkĕ dāfost ’joka suhteessa’)).
Sanueessa on epäilemättä vaikutusta läheisestä sanueesta tahko1, tahko2, mutta kyse ei ole pelkästä heikkoasteisen vartalon yleistymisestä, vaan pikemmin samasta deskr. sanoille ominaisesta suhteesta kuin esim. sanoissa pehku ja pehu.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 106a (taho ~ tahko)
- Kettunen 1922 LVeHA 1 82 (sm ~ ve)
- Collinder 1938 SUST 74 137 (lp < sm)
- SKES 1969 1194–95 (+ ka vi li)
- Häkkinen 1987 ES 303
- Nikkilä 1998 FFL 21 85