Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:tahma

Sanatista

*tahma

Vastineet:

mksm. *tahma (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

tahma (Jusl 1745; eri tahoilla etup. länsimurt.) ’(tahmea) lika, lima / (schmieriger) Belag, Schleim’, johd. tahmaantua, tahmata, tahmainen, tahmea mm. ’sitkeästi kiinni tarttuva, luistamaton; jäykkä, jähmeä; jauhoinen (peruna; vrt. tahkea)’, tahmoajäykistää, kangistaa (esim. jalat; PSavo PKarj); jäykistyä
~ ink tahmiasakea (puuro, talkkuna)’ | vi tahm (g. -a) ’noki; (Wied) tahma; ruoste (viljassa)’, tahmanenokinen; tahmainen; samea; ruosteinen (vilja)’.
Deskr.-sävyisiä sanoja, jotka kuuluvat s.v. tahkea main. sanojen yhteyteen. Vrt. lisäksi tahna (ks. tätä) sekä rähmä, töhnä (s.v. töhkä).
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1787 NFL 3 107 (sm ~ vi)
  • Thomsen 1890 BFB 147 (omap., ~ tah(d)as)
  • SKES 1969 1194
  • EEW 1982–83 3043–44

Etymologiadata:imsm:tahma/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:tahma

Etymologiadata talk:imsm:tahma