Etymologiadata:imsm:tüt̆tär
*tüt̆tär
Vastineet:
- Suomi: tytär
- Karjala: tytär
- Vepsä: tütär
- Vatja: tütär
- Pohjoisviro: tütar
- Eteläviro: tütäŕ
- Liivi: tidār
mksm. *tüt̆tär < kksm. *tüktäri < vksm. *tüktärǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
tytär (Agr; yl.) ’Tochter’, murt. rinn. ty(v)är (Peräp Länsip, paik. KPPohjanm) ’id.; tyttö’, johd. tyttö (ks. erikseen)
~ ink tüär (mon. tyttäret) ’tytär’, tüttärikko ’tyttö, tyttönen’ | ka tytär ’tytär, tyttö’ | ly t́üt́är (mon. t́üt́t́äred) | ve t́ütar (mon. t́ütred) ’tytär’ | va tütär id., tüttärikko, tütterikko ’tyttö’ | vi tütar ’tytär’, tüdruk ’tyttö, neito’ | li tidār, tüdār ’tytär’
~ ink tüär (mon. tyttäret) ’tytär’, tüttärikko ’tyttö, tyttönen’ | ka tytär ’tytär, tyttö’ | ly t́üt́är (mon. t́üt́t́äred) | ve t́ütar (mon. t́ütred) ’tytär’ | va tütär id., tüttärikko, tütterikko ’tyttö’ | vi tütar ’tytär’, tüdruk ’tyttö, neito’ | li tidār, tüdār ’tytär’
= lpE däktier (U) ’(naimisissa oleva) tytär’ | mdE t́ejt́eŕ, M śt́iŕ ’tytär, tyttö’
< baltt, vrt. liett duktė̃ (g. dukter̃s) ’tytär’ (samaa ieur alkuperää kuin nr dotter, ns Tochter ’tytär’ jne.).
Lähdekirjallisuus:
- Fischer 1747 VocSib 85 (sm ~ saks, md ~ kr)
- Moller 1756 Beskr 163 (sm vi ~ germ kr)
- Porthan 1789 OS 4 141 (+ lp; ~ germ)
- Porthan 1802 OS 5 463 (+ ink)
- Sjögren 1828 GS 1 25 (sm ~ kr ven germ), 29 (~ md sekä tšer əδər ’tytär’)
- Sjögren 1849 MélR 1 195 (+ li)
- Diefenbach 1851 VWGoth 2 616 (sm vi lp md tšer ~ ieur)
- Ahlqvist 1856 WotGr 157 (sm ~ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 109 (+ ve)
- Thomsen 1869 GSI 92 (< baltt)
- Ahlqvist 1871 KO 187 (ims md tšer < arj)
- O. Donner 1884 TechmZ 1 271 (< baltt)
- Thomsen 1890 BFB 167 (+ ka; ims md tšer < baltt)
- Qvigstad 1893 NL 125 (lp < sk)
- Setälä 1896 SUSA 14:3 14 (sm lp < baltt)
- Wiklund 1896 SUST 10 42 (lp < sm < baltt)
- Kalima 1936 BL 173–74 (ims ? < baltt, myös md)
- SKES 1975 1463 (+ ly; ims lp md < baltt)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Etymologiadata:imsm:tüt̆tär/th
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Kuinkahan selittyisi tässä sanassa kantasuomessa oletettavasti tapahtunut muutos *kt > *tt? Muutos vaikuttaa aivan epäsäännölliseltä, mutta jonkinlainen rinnakkaistapaus saattaa olla äänneasultaan yhtä lailla selittämätön mätäs, jolla on saamessa *kt:hen viittaava mahdollinen vastine. Sanalle tytär esitetty saamen vastine (saE daktere) kuitenkin voi olla erillinen germaaninen/kantaskandinaavinen laina, eikä välttämättä palaudu yhteiseen kantamuotoon. --Ante Aikio (keskustelu) 31. maaliskuuta 2023 kello 06.33 (EEST)