Etymologiadata:imsm:tüüni
*tüüni
Vastineet:
- Suomi: tyyni
- Karjala: tyyni
- Vepsä: tün’
- Vatja: tüüni
- Pohjoisviro: tüün (lainasana ← suomi)
- Eteläviro:
- Liivi:
mksm. *tüüni < kksm. *tiweni < vksm. *tiwä-nä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
tyven (Agr; laajalti länsimurt.) ’(wind)still, ruhig; Windstille, ruhiges Wasser’, rinn. tyyni (JuslP, Gan 1787; Flor 1702 »tyynäs wedes»; häm- ja itämurt. sekä ymp.), johd. tyventö (LounSm) id., tyvetä (: tyvenee; paik. Pohjanm), tyventyä (melko laajalti länsimurt.) ’tyyntyä’, tyyntyä (joks. yl.), tyynnyttää ’rauhoittaa’
~ ink tǖni ’tyyni’, tǖntüä, tǖnistäissä ’tyyntyä’, tǖnikkäin ’tyyni, rauhallinen (ihminen)’ | ka tyyni ’tyyni, tuuleton; rauhallinen, hiljainen, kesy; ujo; rauha; suoja’, tyyntyö, tyynistyö ’tyyntyä, rauhoittua, hiljetä’ | ly t́üuń, tǖń ’tyyni’, t́üuńištuda ’tyyntyä’ | ve t́üń, t́üuń ’tyyni, rauhallinen (ihminen), tuuleton (sää)’, t́ünduda ’tyyntyä (sää)’, t́üńištuda ’id., rauhoittua’ | va tǖni ’tyyni’ | vi koillmurt. tüve(ne) (g. tüvese), tüün id. (? < sm)
~ ink tǖni ’tyyni’, tǖntüä, tǖnistäissä ’tyyntyä’, tǖnikkäin ’tyyni, rauhallinen (ihminen)’ | ka tyyni ’tyyni, tuuleton; rauhallinen, hiljainen, kesy; ujo; rauha; suoja’, tyyntyö, tyynistyö ’tyyntyä, rauhoittua, hiljetä’ | ly t́üuń, tǖń ’tyyni’, t́üuńištuda ’tyyntyä’ | ve t́üń, t́üuń ’tyyni, rauhallinen (ihminen), tuuleton (sää)’, t́ünduda ’tyyntyä (sää)’, t́üńištuda ’id., rauhoittua’ | va tǖni ’tyyni’ | vi koillmurt. tüve(ne) (g. tüvese), tüün id. (? < sm)
= vogE tüwēt, I tǟwət, P tawant ’tyyni’ | ostjI teγən, E P tewen id.
Ilmeisen vanhoja johd:ia kannasta, jota edustaa sm syvä ims ja etäsukukielten vastineineen (sgr *tivä, josta *ti > si -muutoksen myötä > *sivä > syvä; tyven sanassa (-v-:n aiheuttama) labiaalistuminen *ti- > *tü- on tapahtunut ennen *ti > si -muutosta).
Lähdekirjallisuus:
- Lindström Suomi 1852 98 (sm ~ ostj)
- Ahlqvist 1856 WotGr 157 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 108, 109 (+ ve)
- MUSz 1873–81 364–65 (+ vi vog)
- Setälä 1890–91 ÄH 490 (+ ka)
- FUV 1955 120 (sm ~ ostj)
- SKES 1975 1463–64 (+ ly; ims ~ vog ostj)
- FUV2 1977 81
- T. Itkonen 1982 JuhlakSköld 161–64 (+ ink; samaa alkuperää kuin syvä)
- UEW 1988 525–26 (sm syvä, tyven ~ lp tšer vog ostj)
- Sammallahti 1988 UrLang 550 (sm syvä, tyven ~ lp vog ostj)
- Hahmo 1994 Grundlexem 44–48 (vi tüün ? < sm; syvä eri alkuperää)