Etymologiadata:imsm:suka
*suka
Vastineet:
mksm. *suka < kksm. *suka < vksm. *śuka (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
suka (Schr 1637; laajalti murt.) ’(hevosen) sukimisväline / Striegel’, merk. myös ’kampa (PKarj Ink); karva (Jusl 1745; nykymurt. vain yhd:issa myötä-, vastasukaan)’, sukia (WK 1701), sukain (laajalti itämurt., paik. KPPohjanm Peräp) ’(piki)langan suippeneva t. ohueksi punottu pää; pellava- t. hamppusäie’, murt. rinn. suka(h)inen id., su(v)as (paik. PKarj Kain Peräp) ’id.; pikilangan kärkeen kiinnitettävä harjas’
~ ink suka ’kampa’, sukkīa ’kammata’ | ka suka ’kampa; hevossuka’, sukie ’kammata; harjata; haravoida irtoheinät’, suvas ’(sian) harjas, jouhi, karva; (mon.) harjakset pikkulapsen selässä’ | ly suga ’kampa; hevossuka’, sugida ’kammata; sukia’, sugaz ’harjas’ | ve suga ’kampa; harja’, sugd́a ’sukia; kammata’, sugase̮d ’harjakset’ | va suka ’suka; kampa’, suke̮a ’sukia, harjata, kammata’ | vi suga (g. soa) ’(hevos)suka; pirta’, sugeda ’kammata, harjata, sukia; piestä’ | li sugā ’harja; suka’, zugā ’teräväkärkinen niinisäie, jota käytetäänpunomiseen t. palmikoimiseen’, siʾggə ’harjata, sukia, kammata; häkilöidä’
~ ink suka ’kampa’, sukkīa ’kammata’ | ka suka ’kampa; hevossuka’, sukie ’kammata; harjata; haravoida irtoheinät’, suvas ’(sian) harjas, jouhi, karva; (mon.) harjakset pikkulapsen selässä’ | ly suga ’kampa; hevossuka’, sugida ’kammata; sukia’, sugaz ’harjas’ | ve suga ’kampa; harja’, sugd́a ’sukia; kammata’, sugase̮d ’harjakset’ | va suka ’suka; kampa’, suke̮a ’sukia, harjata, kammata’ | vi suga (g. soa) ’(hevos)suka; pirta’, sugeda ’kammata, harjata, sukia; piestä’ | li sugā ’harja; suka’, zugā ’teräväkärkinen niinisäie, jota käytetäänpunomiseen t. palmikoimiseen’, siʾggə ’harjata, sukia, kammata; häkilöidä’
= lp čokkot ’sukia; kammata (myös esim. kenkäheiniä)’ | ? md śuva ’akana, ruumen; vihne’ | ? tšer šu ’lese, akana’, L səsna-šu, I sösna-šu ’sian harjas’ (səsna, sösna ’sika’) | ? syrj śu ’ruis; vilja; jyvät; sato’.
Nämä saattavat palautua yhteiseen lähtömuotoon *śuka, joka puolestaan mahd. < arj, vrt. av sūkā- ’piikki, neula’, m-int śūka- ’vihne, akana’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 75a (sm ~ vi)
- Watson 1819 Abstammung 278 (vi ~ latv)
- Ahlqvist 1856 WotGr 152 (sm ~ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 106 (+ ve)
- Blomstedt 1869 HB 42 (+ lp)
- Ahlqvist 1871 KO 72 (sm < baltt)
- VW 1 1874 163 (+ li)
- O. Donner 1884 TechmZ 1 267 (+ syrj zu)
- Thomsen 1890 BFB 226 (+ ka; < baltt)
- Setälä 1896 SUSA 14:3 5 (+ tšer)
- Setälä 1902–03 FUF 2 266 (sm lp ? md ? tšer, ? syrj śu)
- Paasonen 1903 s-laute 73–74 (sm vi md tšer, votj zu ’harja’, syrj; tuskin < baltt)
- Uotila 1933 SUST 65 255 (sm lp; näistä erillään tšer votj syrj)
- E. Itkonen 1968 NyK 70 353 (? < arj)
- SKES 1969 1095–96 (+ ly; ims lp ? md ? tšer ? syrj; ? < arj)
- Joki 1973 SUST 151 315–16 (< arj)
- UEW 1988 777–78
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1896 SUSA: 5 | imsm = ma [ks. tarkemmin] | |||||
| Kallio 2009: 32–33 | Vastaan | Imsm-saa *śuka ei kuulu tähän liitettyjen arjalaisperäisten volg ja pe sanojen yhteyteen. |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ahlqvist 1871 KO: 72 | imsm ← ba [ks. tarkemmin] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| E. Itkonen 1968 NyK: 353 | [ks. tarkemmin] | |||||
| Kallio 2009: 32–33 | Vastaan | Imsm-saa *śuka ei kuulu arjalaisperäisten volg ja pe sanojen yhteyteen. |