Etymologiadata:imsm:suka
*suka
Vastineet:
mksm. *suka < kksm. *suka < vksm. *śuka (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
suka (Schr 1637; laajalti murt.) ’(hevosen) sukimisväline / Striegel’, merk. myös ’kampa (PKarj Ink); karva (Jusl 1745; nykymurt. vain yhd:issa myötä-, vastasukaan)’, sukia (WK 1701), sukain (laajalti itämurt., paik. KPPohjanm Peräp) ’(piki)langan suippeneva t. ohueksi punottu pää; pellava- t. hamppusäie’, murt. rinn. suka(h)inen id., su(v)as (paik. PKarj Kain Peräp) ’id.; pikilangan kärkeen kiinnitettävä harjas’
~ ink suka ’kampa’, sukkīa ’kammata’ | ka suka ’kampa; hevossuka’, sukie ’kammata; harjata; haravoida irtoheinät’, suvas ’(sian) harjas, jouhi, karva; (mon.) harjakset pikkulapsen selässä’ | ly suga ’kampa; hevossuka’, sugida ’kammata; sukia’, sugaz ’harjas’ | ve suga ’kampa; harja’, sugd́a ’sukia; kammata’, sugase̮d ’harjakset’ | va suka ’suka; kampa’, suke̮a ’sukia, harjata, kammata’ | vi suga (g. soa) ’(hevos)suka; pirta’, sugeda ’kammata, harjata, sukia; piestä’ | li sugā ’harja; suka’, zugā ’teräväkärkinen niinisäie, jota käytetäänpunomiseen t. palmikoimiseen’, siʾggə ’harjata, sukia, kammata; häkilöidä’
~ ink suka ’kampa’, sukkīa ’kammata’ | ka suka ’kampa; hevossuka’, sukie ’kammata; harjata; haravoida irtoheinät’, suvas ’(sian) harjas, jouhi, karva; (mon.) harjakset pikkulapsen selässä’ | ly suga ’kampa; hevossuka’, sugida ’kammata; sukia’, sugaz ’harjas’ | ve suga ’kampa; harja’, sugd́a ’sukia; kammata’, sugase̮d ’harjakset’ | va suka ’suka; kampa’, suke̮a ’sukia, harjata, kammata’ | vi suga (g. soa) ’(hevos)suka; pirta’, sugeda ’kammata, harjata, sukia; piestä’ | li sugā ’harja; suka’, zugā ’teräväkärkinen niinisäie, jota käytetäänpunomiseen t. palmikoimiseen’, siʾggə ’harjata, sukia, kammata; häkilöidä’
= lp čokkot ’sukia; kammata (myös esim. kenkäheiniä)’ | ? md śuva ’akana, ruumen; vihne’ | ? tšer šu ’lese, akana’, L səsna-šu, I sösna-šu ’sian harjas’ (səsna, sösna ’sika’) | ? syrj śu ’ruis; vilja; jyvät; sato’.
Nämä saattavat palautua yhteiseen lähtömuotoon *śuka, joka puolestaan mahd. < arj, vrt. av sūkā- ’piikki, neula’, m-int śūka- ’vihne, akana’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 75a (sm ~ vi)
- Watson 1819 Abstammung 278 (vi ~ latv)
- Ahlqvist 1856 WotGr 152 (sm ~ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 106 (+ ve)
- Blomstedt 1869 HB 42 (+ lp)
- Ahlqvist 1871 KO 72 (sm < baltt)
- VW 1 1874 163 (+ li)
- O. Donner 1884 TechmZ 1 267 (+ syrj zu)
- Thomsen 1890 BFB 226 (+ ka; < baltt)
- Setälä 1896 SUSA 14:3 5 (+ tšer)
- Setälä 1902–03 FUF 2 266 (sm lp ? md ? tšer, ? syrj śu)
- Paasonen 1903 s-laute 73–74 (sm vi md tšer, votj zu ’harja’, syrj; tuskin < baltt)
- Uotila 1933 SUST 65 255 (sm lp; näistä erillään tšer votj syrj)
- E. Itkonen 1968 NyK 70 353 (? < arj)
- SKES 1969 1095–96 (+ ly; ims lp ? md ? tšer ? syrj; ? < arj)
- Joki 1973 SUST 151 315–16 (< arj)
- UEW 1988 777–78
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Thomsen 1890: 226 | + | - | - | ← ba, vrt. lt šukos 'kampa, pellavahäkilä', lv suka 'harja' | ||
| Wichmann 1914 FUF: 16 | x | + | Vastaan | ba lainoissa lt š- ~ ims h- |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1896 SUSA: 5 | = ma шу 'leseet, ruumenet; harjakset; sänki; kalan pikkuluut, piikit' | |||||
| Setälä 1902 FUF: 266 | Tarkennus: = saa[? čokko 'kampa'], ?md [ers] сюва 'ruumen', ?ma шу 'leseet, ruumenet; harjakset', ?ko сю 'jyvä; ruis' | |||||
| Aikio 2002 FUF: 54 | + | Tarkennus: < ksgr *śuka 'terävä esine' ~ *śukə- 'teroittaa' > saa čohkat, ers сювомс 'teroittaa, hioa' | [johdossuhdeparalleeleja] | |||
| EWTsch 2013: s.v. šuI–II | x | Tarkennus: = saa md, miel. ma шу 'harjakset; sänki' kuin шу 'leseet, ruumenet; kalan pikkuluut, piikit', ?udm [śu 'kalja'], ko | ensinmainittu ma vastine semanttisesti parempi | |||
| UED 2020: s.v. ćuka | - | Vastaan | suhde 'kampa' ~ 'teroittaa' semanttisesti etäinen |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Jacobsohn 1922: 167–8 | x | x | = saa[P] čohkut 'kammata, sukia' ← esilt, vrt. lt šukos 'kampa, pellavahäkilä' | sibilanttiedustus ims s- ~ saa č- ~ lt š- osoittaa lainan ba lainoja vanhemmaksi | ||
| Junttila 2012 SUST: 288 | x | (Kallio 2009) ← esiba, kbsl t. ieL, vrt. lt | ||||
| Heikkilä 2014: 86 | + | Tarkennus: = saa < vksm *śuka ← esiba *śukā < kie *ḱukā | ||||
| Holopainen 2019: 254 | + | x | Tarkennus: = saa (< ksaa *čoko-) ← kbsl *śukā | |||
| UED 2020: s.v. ćuka | + | x | Puolesta (vaihtoehtoisena): = (⇒)saa (< ksaa *ćokō-) ? ← kbsl *śukā (> lt) | sa verbi *ō-johdos; [mahdollisesta saaT vastineesta] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Itkonen E 1968 NyK: 353 | x | ← ar *š́ūkā > mia [śūka] 'akana, vihne, harjas, piikki, hyönteisen pistin', av [sūkā] 'neula' | ||||
| SKES 1969: s.v. suka | - | Tarkennus: = saaE tjåhkodh, U tjuhkoot 'kammata kenkäheiniä', L tjåhkot, P čohkut, I čohhoođ, Ko čååkkad, Ki чоагкэ 'kammata, sukia', ?ers сюва 'ruumen', ?mkš śuva 'vihne; kalan pieni ruoto', ?ma шу 'leseet, ruumenet; harjakset; sänki; kalan pikkuluut, piikit', ?ko сю 'jyvä; ruis' < *śuka ← ar > mia | ||||
| Katz 2003: 215–16 | Tarkennus: = saa, ma 'harjakset; sänki' ? ~ md, ma 'leseet, ruumenet; kalan pikkuluut, piikit' ← vkar *š́ūkɔḥ/m t. *š́ūkā | |||||
| Junttila 2015 UH: 28 | x | x | x | Vastaan (= saa ei ← ar) | ar ja md–ma–pe sanoilla yksikölliset, ims–saa ja ba sanoilla kollektiiviset muoto ja merkitys; ba ja ar muodot eriasteisia vastineita | |
| UED 2020: s.v. ćuka | x | + | x | Puolesta (vaihtoehtoisena): = (⇒)saa (< ksaa *ćokō-) ? ~ ksm *sugas = md (< kmd *śǝva), ma (< kma *šu), ko (< kpe *śŭ) < *ćuka ← kar *ćūka- (> mia) t. *ćūkā (> av) | sa verbi *ō-johdos; md ja pe lainat mahd. erillisiä epäsäännöllisten äännevastaavuuksien takia [ks. tarkemmin]; [semanttinen paralleeli 'kampa' ~ 'hammas; naula; terävä kulma']; [mahdollisesta saaT vastineesta] |